Jazz-hölkkä, vuoden toinen Lappujuoksu

Johan oli jo aikakin koronavuoden toiselle kisalle, siis viralliselle sellaiselle, jossa saa numerolapun rintaan. Tähän kisaan ilmoittauduin ihan viime tipassa ja olinkin sitten viimeinen kun kelpuutettiin jälki-ilmottauneeksi. Joskus tulee tällaisia äkkilähtöjä kun muut suunnitelmat muuttuu. Edellinen lappujuoksu oli apk-maratoonarien hallipuolikas talvella. 

Aamupäivä  ei onneksi ollut liian aurinkoinen joten keli oli hyvä juosta. Lähdin niinkuin yleensä rennosti ilman aikatavoitetta. Lappu rinnuksissa kyllä vaikuttaa vauhtiin joten ihan reippaasti aloitin. Reitti oli sitten viime kerrasta muutettu ja lähdettiinkin ihan toiseen suuntaan mitä odotin. 

Pääosin soratietä ja vähän helppoa polkua ihan alkuun ja loppuun. Juomapistettä olisin kaivannut mutta toisaalta se oli tiedossa. Onneksi oli lyhyt juoksu.

Tämän vuoden Jazzhölkkä oli samalla Jyrki Kankaan muistojuoksu ja ennen lähtöä olikin pieni hiljainen hetki sen kunniaksi. Matkana 7,7 km. Ajaksi tuli 41:53 joka oli mulle ihan huippuaika ! Keskivauhti 5.33, avg 151 bpm. Maalissa kyllä olo oli kaikkensa antanut, puristin vielä hyvän loppukirin, ihan heti en uskaltanut jäädä paikoilleni etten tsippaa. Kaikki osallistujat saivat hienon mitalin jossa oli Jyrki Kankaan kuva. Pokaalisijaa ei nyt irronnut. Sarjassani oli kovia aikoja ja olinkin vasta kuudes. Osallistujia taisi olla miltei 130.  

Edellisellä viikolla tein pitkästä aikaa pienen vetotreenin, muuten en tuollaisia kovia juoksuja ole edes tehnyt pitkään aikaan. Silti juoksu kulki helposti joten luulisin että monipuolinen treenaus, mm. pyöräily ja uinti on tehnyt hyvää hapenottokyvylle.

Sunnuntaina palauttavaa patikointia. Käytiin kamun kanssa tutustumassa, heinäkuun luontopolkuhaasteena,  Ahlaisten Saanteennokan reittiin.

Reittiä ei ole merkattu joten alkuun vähän harhailtiin liian kauas. Kyllä oikeakin polku sitten löytyi. Taivaalla oli uhkaavia sade- ja ukkospilviä. Polku oli alkuun vähän tylsä, se meni metsässä vaikka odotettiin että koko reitti olisi kulkenut rantoja pitkin. Kun saavuimme niemenkärjessä olevalle rannalle niin se oli oikein upea paikka. Syötiin siellä retkieväät ja ihasteltiin merimaisemaa. Samalla myös uhkaavaa taivasta. Saatiinkin sitten hyvä sadekuuro lopulta niskaamme, joka onneksi loppui aika pian. Paluumatkakin oli pääosin helppoja metsäpolkuja. Mutta Saanteennokan maisemat kyllä kruunasivat reissun.  Hyvä retki, 2:26, 8.6 km. Ilemmalla vielä avovesiuintia 1100 m. Aikalailla oli Yyterissä aallokkoa.

Maanantaina pitkästä aikaa kunnon pitkis. Maastojuoksua Yyterissä. Muutama pieni teknisempi juurakkopätkäkin  sattui reitille mutta siis Yyterissä polkujuoksu on aikaslailla helppoa maastoa. 

Kesäsateen saimme niskaan, enkä muista koska olisin viimeksi ollut noin kovassa sateessa juoksemassa. Reippaasti sitten satoikin mutta onneksi suurimman ajan paistoi aurinko. Kesäsade oli ihan virkistävääkin. 3:40:43, 23.35 km avg 142 bpm. Hiljempaakin olisi sykkeiden puolesta pitänyt mennä.

Keskiviikkona taas Yyterissä uimassa. Tällä kertaa oli aallokkokin maltillisempaa niin oli mukavempi uida.

Hyviä treenejä...

Kaivattu kesäloma alkoi ja samantien muuttui säätyyppikin vaihtelevaksi. Vettä on tullut runsaasti. Toki tervetullutta mutta jo riittäisi. Eipä sade silti vielä ole tahtia haitannut.

Viikko sitten lauantaina vielä oli mittari liki kolmessakympissä. Sain esikoiselta tarjouksen kyytiin metsäpolun reunaan. Hetken mietittyäni lähdin mukaan ja suunnattiin Ruosniemeen. Pojalla fillari mukana ja minä lähdin pariksi tunniksi juomarepun kanssa metsään. En arvannut ihan perinteiselle polkureitille lähteä, vähän ennakoin luikertelevia käärmeksiä. En kyllä ole niihin törmännyt , mutta kuitenkin noin kuumalla ilmalla en lähtenyt tutkimaan missä ne ottaisivat aurinkoa.

Lähdin juoksemaan metsätietä pitkin, pientä soratietä ja sinne olivat löytäneet myös paarmat. Ei ne onneksi kiinni käyneet kun pysyi koko ajan liikkeellä, mutta harmillisia olivat. Pariin otteeseen yritin pysähtyä tutkimaan reittiä puhelimesta muttei siitä oikein tahtonut tulla mitään. Joten juoksin metsätietä pitkin tunnin verran ja käännyin takaisin samaa reittiä. Lämpö ei haitannut. Seurasin sykettä sivusilmällä että pysyy vauhti maltillisena, 1:57:20, 12.3 km avg 130 bpm.

Kävin myös opettelemassa avovesiuintia. Nyt pääsin jo paremmin hommaan kiinni. Ehkä se tästä hiljakselleen kohenee. Puolisen tuntia uintia. Vajaan kilometrin verran.

Mutta sain ainakin 2,5 tuntia lisättyä treeniä kesäkuun puolelle. Kesäkuun juoksukilometrit kasvoi siis hieman.

Keskiviikkona juoksua 47:13, 6.50 km avg 135 bpm.

Torstaina uimassa Yyterissä. 46:26, 1.2 km. Kiva että sain seuraa muista innokkaista uimareista. Meressä uinti ja ylipäätään uinnin opettelu on kyllä huomattavasti mukavampaa kun on kaveri mukana. Saa opastusta ja tukea ja turvaa. Minulla oli kyllä poijukin mukana. Pientä merenkäyntiä toki oli mutta kun siihen tottui se ei oikeastaan edes haitannut. Hienosti meni niinkuin ainakin omasta mielestäni.

Perjantaina juoksua 50:25, 7.2 km avg 136 bpm.

Uimarit rannalla

Lauantaina meni koko päivä huoltohommissa. Titaanitriathlon kisattiin pienellä porukalla kotimaisemissa. Puolimatka joten minulla ei ollut mitään toivoa, varsinkin uimaosuus aivan mahdoton. Mutta päivä oli aivan upea, hieno seurata kun kisailijat menivät hymyt huulilla koko päivän, vaikka sadekin oli aika runsas suurimman osan aikaa.

Triathlonisteja ja poijuja....

Näköalapaikalla huoltohommissa

Sunnuntaina aamulla taas Yyterissä uimassa. Merenkäynti oli nyt kovempaa kuin viimeksi ja se vähän toi haastetta. Mutta onhan sekin hyvää harjoitusta että oppii uimaan myös aallokossa. 33:16, 1 km. Olen oikein tyytyväinen itseeni.

Myöhemmin iltapäivällä lähdin pyöräilemään. Maantiefillarointia minulle reipasta vauhtia, 1:01:39, 25.72 km. Sitten vaihdoin kotona tossut jalkaan ja tein vielä pienen reippaan juoksulenkin. Ihmeellisesti oli reipasta menoa vaikka se oli itselle eka juoksu tuollaisen pyörätreenin päälle. 5 km 31 min avg 148 bpm. Sunnuntain treeniksi tulikin sitten omatoimitriatlooni!

1. Titaanitriathlon 2020

Mielenkiintoinen viikonloppu. Lauantaista sai kummasti pöhinää omaan tritreenaamiseen. Tavoite kerrallaan edetään.

Kesä on vasta alkanut eikä vielä tiedä mistä itsensä taas löytää...

Helteistä menoa

Odottelen tässä kesäloman alkua, kaksi viikkoa vielä töitä.

Hikeä pukkaa tasaiseen tahtiin vaikka olen sisätöissä, ulkona olisi vielä hikisempää...

Helteistä johtuen on myös treenit vähän jääneet vähiin. Juhannus meni saaressa joten siellä ei kovin treenata. Juhannussunnuntaina kävin pienellä juoksulenkillä kun päästiin takaisin mantereelle ja totesin että se ei ihan putkeen mennyt. Paskalenkki sanoisin. 6.54 km 1:02:55, loppuun tuli aikalailla kävelyäkin. Tulipa tehtyä kuitenkin!

Kävin kuitenkin vielä illalla uimassa. Nyt on vedet niin lämpimiä ettei tarvinnut kantaa märkäpukua mukana vaan riitti että heitti kassiin uimalakin ja -lasit. Vähän on herännyt epäilyksiä miten pystyn ikinäkään kunnolla kroolaamaan..

Keskiviikkona ennen Jussia kävin kuitenkin fiilistelemässä rauhallisella juoksulenkillä Kirjurinluodolla. Porin kansallisen kaupunkipuiston parhaita paloja sanoisin. Upeaa reittiä. 59:20, 8.3 km avg 135 bpm.

Torstaina vielä viikon päätteeksi etanalenkki maastopyörällä, tällä kertaa maisemissa Preiviiki- Makholma.

Tälläkin kertaa oli yhteislenkillä hyvä määrä fillareita mukana, 27 kpl. Kiva reitti ja mukavaa menoa. Oli soratietä, hiekkatietä, asfalttia ja polkujakin kyllä kivasti. Yllättäin myös jouduttiin eräs pätkä kantamaan pyöriä hakkuuaukean poikki. Ikinä ei tiedä mitä matkalla tulee eteen, onneksi mun fätti ei nyt ihan hirveen painava ole, joten kunnialla siitä selvittiin. Nyt tuli matkaa 18 km ja aikaa meni 1:26:32.

Helle on jatkunut juhannuksen jälkeenkin. Onneksi meren läheisyydessä on pientä vilpoisempaa tuulenvirettä. Olen yrittänyt vähän totutella avoveteen ilta-uintien myötä. 

Ei ihan täydellistä kyllä vielä ole.

Tiistaina kävinkin ihan maauimalassa kokeilemassa ja siellä uiminen sujui todella hyvin. Osasinkin vielä uida! Kilsan sain puoleen tuntiin, meno oli vielä vähän pätkittäistä. Tuli kuitenkin hieno fiilis että sujuuhan se sittenkin. Ennen uintia kävin Kirjurinluodolla juoksemassa tunnin verran, helteistä menoa. 1:11:02, 8.2 km avg 130 bpm. 

Keskiviikkona käytin hyväkseni joustavaa työaikaa ja lähdin lenkille ennekuin ihan liian kuumaksi tulee päivä. Extemporee myös kävin uimassa puolessa välissä lenkkiä. Virkistävää oli. 52:35, 7.3 km avg 130 bpm.

Illalla vielä tunnin yhteistreeni stadionin kuumuudessa. Corea, kahvakuulaa ja lihaskuntoa.

Torstaina pitkästä aikaa toimistopäivä. Ajattelinkin sitten aloittaa työmatkapyöräilyn. Se on monesti ollut mielessä, mutta kun pitää olla mukana myös työläppäri yms. Löysin sitten yhden repun johon se mahtuu, eikä ole yhtä painava kun läppärin oma reppu. Sain siihen mahtumaan myös vaatekerran tstolle. Nyt onneksi riittää kevyt kesämekko. Olihan se painava, mutta ei häirinnyt sitten pyöräillessä. Pidemmällä matkalla olisi varmaan hartioita ruvennut painamaan. Ehkä pitäisi hommata vielä yksi uusi reppu, työmatkaa varten. Olen sitä kyllä monesti miettinyt. 

Sen pitäisi myös olla sellainen ettei kone kastu jos sade yllättää. Työmatka on suuntaansa n. 19 km joten se olisi vielä ihan hyvä pyöräilymatkana.

Aamulla meni aikaa 51:31, 18.9 km ja päivällä 55:26, 19.71 km. Kotiinpäin lähtiessäni oli mittarissa 28 astetta, joten alkuun vähän fiilistelin ja kävin jätskillä. Seuraava toimistopäivä on ensi viikolla ja sen jälkeen alkaakin jo odotettu kesäloma.

Kesäkuussa on tähän asti liikuttu runsas 22 tuntia. Tuntuupas se todella pieneltä ! No onhan nyt muutenkin ollut erilainen kevät kaikenkaikkiaan. Juoksua vaivaiset 37 km. Pyöräilty on sitten enemmän, sekä maantie- että maastopyöräilyä 250 km. Uimassa on käyty mutta niistä ei oikein mainittavaa määrää ole.

                            

Oikeastaan kesän alku on ollut niin lämmintä että on tullut vain nautittua keleistä.

Kesäkuun alkuun pyöräilyä ja avoveteen totuttelua

Kesäkuu alkoi lämpimänä joten olen keskittynyt enemmän pihahommiin ja ottanut liikkumisen hieman  rennommalla otteella. Päädyin myös siihen etten ottanut kesän alkuun mitään tiukkaa treenikalenteria, jolloin on vapaampi liikkumaan vähän niinkuin mielialan mukaan. Tiedän itseni että noudattaisin kalenteria turhankin tarkkaan, joten nyt on tavallaan juoksutreenit omassa hallussa ja kalenterissa vain muutama muu yhteistreeni viikkoon.

Ensimmäinen triathlonkisa on edessä loppukesällä, siihen on ilmoittautuminen laitettu. Kyse aivan kokeilusta jossa uidaan 500 metriä. Minulle tarpeeksi ja nyt parin uimakerran perusteella tekemistä on seuraavalle parille kuukaudelle.

Fillarimatkan varrella Siikarannan leirinnän rantamaisemaa

Maanantaina  maantiepyöräilyä 3:10:41, 70.3 km. Kotoa kun lähden on muutama sata metriä aikaa miettiä kumpaan suuntaan lähtee ja nyt päädyin kohti merta. Tuulensuunta näyttelee tuossa isoa osaa. Keli oli nyt ihan mainio eikä tuulta ollut ihan kovin hirveästi, vaikka täällä meren läheisyydessä tulee aina jostain suunnasta. Kiva reitti, matkaa tuli sen verran että tiesi polkeneensa, mutta hyvä fiilis kuitenkin jäi. Uusia maisemia pyörän selässä nauttien.

Tiistaina kehonhuoltoa ja rentoutusta elikä yinjoogaa. Minulle uusi kokemus ja oli miellyttävän rauhoittavaa.

 

Pyöräily jatkui torstaina etanalenkillä Yyterissä 1:25:57, 16.31 km. Porin Latu järjestää säännöllisesti  yhteislenkkejä maastopyöräilyn merkeissä. Yleisön pyynnöstä on nyt järjestetty myös ns. "etanalenkkejä" eli rauhallisempia ja helpompia reittejä kokemattomammille harrastelijoille. Tuntui olevan todella tilausta, sillä mukana oli 30 pyöräilijää. Etanalenkki vähän on harhaanjohtava nimi, minusta vauhti oli ihan sopivaa. Missään vaiheessa ei tullut fiilistä että madeltaisiin liian hitaasti. Nythän reitti oli Yyterin tutuilla maastoilla joten sekin vielä helpotti menoa.

Seuraavana torstaina taas maastofillarilla etanalenkkiä. Tällä kertaa yhteislenkki oli vähän oudommilla poluilla joten oli tosi kiva reissu taas. Vauhti edelleen sopivaa ja matkaa kertyi 17 km. Nyt oli osallistujia jo reippaasti yli 30.

Sunnuntaina eka avovesiuinti. Toisaalta sitä ei voi uinniksi kutsua sillä pitkän tauon jälkeen kyse oli lähinnä veteen ja hengittelyyn totuttautumista.

Tiistaina pitkästä aikaa juoksulenkki jo heti aamulla, 52:55, 6.8 km avg 130.

Illalla avovesiuintia, jota jo voi ehkä just kutsua uimiseksikin. Joka tapauksessa se sujui huomattavasti paremmin kuin viime kerralla.

Keskiviikkona stadionilla lihaskuntotreeni. Mainiota.

Perjantaina maastopyöräilyä Selkämeren kansallispuiston maisemissa. Käytiin Leveäkarin lintutornilla ja siitä matkaa jatkaessa löytyi taas uusi polunpätkä, aivan mahtava reitti joka vei meren rantaan. Takaisin tullessa Huikeessa pitstoppi ja loppujen eväiden syönti. Matkalle kertyi mittaa 2,5 tuntia ja 24.56 km.

Näkymä Leveäkarin lintutornista

Reissussa oltiin kyllä kaikenkaikkiaan paljon kauemmin. 

Sitten vaihdettiin pyörät tossuihin ja kierretiin Herrainpäivien luontopolku. Nyt oli siis vuorossa kesäkuun haaste. Reittihän on pieni ja tehokas, 25 minuuttia ja 1,3 km. Mutta oikein kiva reitti. joka kulkee ihan meren rantoja pitkin. Myrskysäällä kyseinen reitti on todella vaikuttava, sillä silloin  pääsee todella lähelle pauhaavaa merta. Päivän päätteeksi iltauinnille läheiseen uimakuoppaan ja niin oli taas kesäpäivä täydellinen ja hyvin toimelias.

Luontopolku on pääasiassa aikamoista juurakkoa,
joten ei ihan helppkulkuista

Mutta maisemat merelle kovin tyypillisiä ja todella upeita

Herrainpäivien uimakuoppa,
oikeastaan niitä on kaksikin kappaletta.

Kuopat ei ole vuosikausiin enään olleet virallisia uimapaikkoja, näin alkukesästä voi vielä uida

Sunnuntaina lisää maantiepyöräilyä. Viikonlopun mökkeilyn päälle kunnon hellepyöräily. Hyvin kulki ja yritin nyt pitää vauhtia päällä niin että saan jonkinmoisen keskivauhdin pidettyä.

2:42:59, 65.27 km keskivauhdiksi tuli 24 km/h. Taas uusia reittejä pyörällä. Toki vielä on paljon minulle uusia fillarireittejä sillä oikeastaan nythän vasta on maantiepyöräily aloitettu.

Ahlaisten kirkon portilla

Viasvedellä, Niemenkylässä

Pyöräily on ollut kiva vaihtoehto juoksulle. Mukavaa vaihtelua. Syömistäkään ennen lenkkiä ei tarvitse liikaa suunnitella joten yhtäkkiseltään on helpompi lähteä fillarilenkille saatikka juoksemaan. 

Nyt kun ollut kovin helteisiä päiviä, on pyöräily senkin vuoksi vähemmän kroppaa rasittavaa. Juoksukin maistuu makeammalta kun tekee jotain muuta välillä.

Onneksi on kaksi erilaista pyörää joten voi mielen mukaan lähteä joko metsään tai maantielle. Sekä löytyy seuraa molemmille vaihtoehdoille.

Kohti Preiviikinlahtea

Saaren Luontopolku ja kesäfiiliksiä

Pikkuhiljaa on meilläkin lämmennyt niin että kevyemmilläkin juoksuvaatteilla tarkenee. Meren läheisyys  vaikuttaa siihen ettei ihan liian lämmintä ole vieläkään ollut.

Tiistaina kävin maantiellä ulkoiluttamassa Bianchia. Aurinko paistoi mutta tuuli oli sen verran viileä että suuntasin viimetipassa kohti sisämaata. Mietin siinä samalla reittejä.  Päädyin tekemään ympyräreitin ja takaisinpäin tullessa kävin myös Kallossa fiilistelemässä. Paikat ehtivät siinä sitten lämmetä sen verran ettei merituuli tuntunut enään liian viileältä. Totesin että pystyn kyllä pitämään ihan hyvää vauhtiakin, toki se vähän hidastui paikoitellen kun oli huonoa asfalttia ja tietenkin Kallossa piti katsella myös maisemia.

Fillarilenkistä tuli oikein passeli, 1:41:18, 35.37 km . Testasin samalla uutta mittariani, hankin Garminin edgen, nyt saan matkamittarin siirrettyä molempiin fillareihin. Ensivaikutelma oli hyvä.

 

Keskiviikkona meillä oli yhteistreenit Mestareiden portailla. Hölkkää alkuverraksi paikanpäälle. Päivän agenda oli 45 minuuttia ja niin monta kertaa rappuut ylös kun ehtii. Reippaasti joka toiselle askelmalle. Saldoksi minulle tuli 34 kertaa. Kyllähän se lopussa pikkaisen tuntui reisissä. 1:11:36 7.15 km sykkeet 134/157. Hauska treeni tavallaan...

Torstaina retkikamun kanssa toukokuun luontopolkuhaaste. Nyt patikoitiin lähistöllä oleva Saaren luontopolku. Se on lyhyt, vain 2 km mutta todella kiva pieni reitti. Vaikka matka oli lyhyt otettiin myös kaffeet ja eväät mukaan. Evästauko kuuluu patikkaretkeen.
Reitti alkoi riippusillan ylityksellä. Kiva aloitus. Sillalla on pituutta sen verran että se ihan heilui uhkaavasti jos liian reippaasti lähti.

 

Vielä on kiva reippailla metsikössä kun ei ole itikat ihan vielä heränneet kiusaamaan. Reitin varrella oli hauskoja tehtäviä lapsille ja toki lapsenmielisillekin. Mutta kivaa aktiviteettia lapsille ettei mene vain reitin läpi kävelyksi. Meidän tapoihin tuntuu kuuluvan se, että aina saamme miltei tuplaten matkaa kerättyä. Nytkin sen verran poluilta poikettiin että ihan 2 kilsaa ei riittänyt. Lopussa sitten tuli sopivat kaksi kannonnokkaa vastaan, joten siinä pidettiin evästelyhetki.

Perjantaina rento pk-lenkki hiekkarannalle. Oli niin upea aurinkoinen ilta että piti juosta aivan rantaa pitkin ja nyt olisi taas juoksututtanut vaikka kuinka pitkälle. Mutta iltalenkille sopivat speksit tänään 1:12:45, 8.52 km, avg 129 bpm.

Viikonloppuna vietin ensimmäisen yön mökkisaaressa. Aurinkoista keliä mutta sopivalta kantilta puuskina tuuli kyllä viilensi. Sunnuntaina onneksi parempi keli. Mökki on nyt siinä kunnossa ettei tarvitse kuin lomailla. Vitsi vitsi, sehän on todellinen puuhamaa ja juuri sellaisesta pidän. Rentoa puuhastelua ja rentoa oleilua.

Sunnuntain päätteeksi vielä peruslenkki 1:00:59, 7.9 km avg 131 bpm.
Nyt muuten tarkeni jo hyvinkin teepparilla ja lyhyemmillä pöksyillä. Tänä viikonloppuna tuntui jo ihan kesältä.

Yyterin dyynit

Pihahommia, suunnistusta ja jopa yksi juoksulenkki

Tämä viikko on ahkeraan tehty pihahommia, pitkästä aikaa. Ehkä tämä korona-aika näkyy juurikin siinä että pihallakin on ehtinyt puuhailla. Ei ole ollut mitään tärkeitä kisoja mihin olisi pitänyt treenata. Oikeastaan vain pari varsinaista juoksutreeniä jäi pois ja yksi lihaskuntotreeni.

Lihaskuntoa siis on tehty sitten pihalla. Olen kanniskellut pihalaattoja ja isoja katukiviä ees taas. Kärrännyt ja lapioinut. Istuttanut pensaita ja puskia. Todella kivaa hommaa pitkästä aikaa. Lopputuloksena sain kasvihuoneen kylkeen soman pienen pation, vähän se vielä on kesken. Pientä rekvisiittaa olen siihen vielä suunnitellut. Itse kasvihuoneen kimppuunkin kävin ja totesin että sen siivoamisessa meneekin enemmän aikaa. Istutuslaatikot pitää uusia joten taas kärrättiin multaa. Onneksi vielä ei ole kiire tomaatintaimien kanssa. Nyt pitää kasvihuone ensin tyhjentää että saadaan rakennettua uudet laatikot sinne.

 

Tiistaina olin  kamun kanssa suunnistamassa omatoimirasteilla. Pikkureissu taas. Meillä meni siihen 3:49:36, radan pituus oli 4.2 km ja meille tuli siitä mittaa miltei tuplaten. Reitti mentiin pääasiassa kävellen. Kaikki rastitkin lopulta löytyi, ilman kovin isoja pummeja tällä kertaa. Jälkeenpäin kuulinkin että rata oli haasteellinen. Paljon kalliota ja korkeuseroja. Ilmankos! No tulihan siitäkin sitten oikein oivallinen pk-treeni. Maasto oli todellakin aika haastavaa, hauskaa meillä taas oli ja oltiin itse tyytyväisiä reissuun. Suunnistus onkin meillä ihan jotain muuta kuin aikaa vasten juoksemista.

Rottajärvi

Lauantai kului saaressa siivoamassa mökkiä kesäkuntoon. Sunnuntaina jo teki mieli juoksemaan. Lähdin treenikamun kanssa aamulla pitkikselle ja mittaa sille tuli ihan hyvät 16,21 km ja aikaa meni 2:10:15, avg 124 bpm. Tehtiin lenkki tääällä minun maisemissani, joten suuntasin alkuun polkuja pitkin Yyteriin. Sieltä Herrainpäivien nokkaan jossa kierrettiin pieni kilsan mittainen luontopolku. Ikäväkseni tuli huomattua että koronaturistit olivat jättäneet nuotiopaikan surkeaan kuntoon. Ikinä ennen en siellä ole nähnyt moista määrää roskiakaan. Jatkettiin matkaa Karhuluodon koirarantaa pitkin kohti Mäntyluodon Kalloa. Siellä käytiin kääntymässä ja lähdettiin takaisinpäin. Loppumatka olikin sitten asfalttia. Oikein kiva lenkki taas saatiin aikaiseksi.

Herrainpäivien luontopolulta

Kallon majakka

Iltapäivällä saimmekin yllätysvieraita pienistä lapsenlapsista, joten siinäpä se sunnuntai hurahti.

Mummun kukkapenkistä kotiinviemisiä