maanantai 25. huhtikuuta 2022

Fillarointikausi alkoi jo !


Vihdoin on loputkin fillarit päässeet liikenteeseen. Pyöräilykelit on olleet aikalailla oivalliset. Lämmintä keliä ja aurinkoa on riittänyt. Kylmenevää on taas lupailtu, joten piti käyttää heti hyödyksi hyvät kelit.

Maanantaina, siis toisena pääsiäispäivänä, maastopyöräilemässä 2:25:30, 17.6 km. Tiistaina ensimmäistä kertaa maantiepyörällä. Bianchin kanssa siis 2:02, 41.3 km avg 111 bpm. Piti taas vähän muistella miten esim. vaihteet toimii. Ekaan ylämäkeen tyssäsi kun en ajoissa osannut vaihtaa pienemmälle. Sitten koin jo ahaa-elämyksiä että noinhan se menikin...

Ekaa kertaa lyhythihaisessa paidassa

Keskiviikkona juoksulenkki Katinkurun maastoreitillä. 1:04, 8.1 km avg 136 bpm. Aurinko paistoi ja lämpötila kohosi jo 18 asteeseen. Torstaina aamusali, 45 min. Perjantaille suunnittelin juoksua illalle. Keli oli kuitenkin niin upean aurinkoinen että lähdinkin pyöräilemään. Nyt vaihteeksi gravelilla, 1:45, 34.8 km avg 109 bpm. On siis työsuhdepyörälläkin tehty vuoden eka lenkki. Ajoin sillä aikalailla samaa reittiä kuin työmatkanikin, aamuisin kuitenkin ollut vielä niin kylmää etten ole työmatkapyöräilyä vielä aloittanut.

Gravel Giant Revolt Advance 3

Lauantaina normi uintitreeni, matkaa tuli 1225 m. Tulikin paljon uintia, pääasiassa kolmitahtiuintia, se onkin vähän heikko kohta joten hyvää harjoittelua. Sen jälkeen vaihdoin pidemmälle radalle ja uin vielä kilometrin. Illalla vielä runsaan tunnin iltakävelyllä koiran kanssa. Sunnuntaina oikeastaan varsinaisen pyöräilykauden aloitus, yhteislenkki Luvian Laitakariin. Samaan paikkaan ja suurin piirtein samoihin aikoihin, startattiin viimekin vuonna. 2:36:32, 60 km ja sykkeet 118/152. Matkalla oli myös muutama mukava ylämäki. Nyt ei enään ollut mitenkään lämmin. Vaikka aurinko paistoi oli kylmä tuuli. Päädyin lähtemään pitkissä talvibibseissä ja Enduran hyvä tuulenpitävä ja lämmin pyöräilytakki. Pipokin oli vielä vähän vahvempaa matskua. Eräs mukana ollut pyöräilijä oli lyhyissä pöksyissä ja hänkin ihan hyvin tarkeni. Itselle tuo pukeutuminen oli ihan passeli, muutamassa kohtaa vähän oli lämmin mutta kaiken kaikkiaan sopiva vaatetus.

Kauden aloitus yhteislenkillä

Kuluneelle viikolle tuli pyöräilyä 150 kilometriä. Aika hyvä mielestäni. Nyt on myös ensimmäiseen polkujuoksukisaan ilmoittauduttu. Syksyn Aulanko Trailiin. Viime vuonnahan samassa kisassa oli jo jalkavaivoja ja niitä sitten riittikin pitkälti tämän vuoden puolelle. Nyt siis uusi ja pirteämpi yritys!



tiistai 19. huhtikuuta 2022

Rapputreeniä ja maastopyöräilyä


Sain päähäni että pitää päästä kuntoportaille. Jotenkin ne vaan putkahti mieleen ja sinne sitten oli maanantaina suunnattava. En muista koska olisinkaan niitä viimeksi rampannut. Alkuverraksi juoksin kolme kilsaa, pari kilsaa portaissa ja vielä kaksi takaisin kotiin. Tein 11 kertaa eri versioin pers-ja jalkakyykkyjä ym. Ihan kivasti hapotti joten olen tosi tyytyväinen treeniin. Sykkeet toki oli korkealla, mutta kait ne jossain vaiheessa laskee normitasolle, 1:19, 7,2 km ja sykkeet 137/152. 

Tiistaina ei kannattanut juosta sillä porrashyppely tuntui kyllä jaloissa. Uinti olisi ollut hyvää palauttavaa, mutta päivä oli niin aurinkoinen että lähdin maastopyöräilemään. Pyöräilykin on palauttavaa, mikäli sen pitää kevyenä. Oli aika kylmää vaikka olikin aurinkoista. Ihan kunnolla sai pukeutua, varsinkin kun suuntasin merenrannalle. Kaksi tuntia ja 21.3 km, avg 107 bpm. Illalla vielä rullailua jaloille ja hyvät venyttelyt.

Keskiviikko ja torstai molemmat salipäiviä. Kuntopyörällä hyvät verryttelyt jaloille ja sitten lähinnä ylä- ja keskivartalotreeniä.

Pitkäperjantaina patikoimassa Joutsijärvellä. Evästä reppuun ja menoksi. Aika jäisiä oli polut ja pitkokset vielä, kunnon kengillä kyllä kuitenkin pärjäsi, ilman nastoja. Pari tuntia mukavaa menoa, matkaa ei tullut kuin viitisen kilsaa. Juosten olisi vielä tarvittu nastalenkkarit.

Joutsijärvellä

Lauantaina uintitreenit, matkauintia ja käännösten harjoittelua, hyvät treenit. Illemmalla kävin metsässä juoksemassa, 1:34, 10 km avg 127 bpm.


Pääsiäissunnuntaina maastopyöräilyä 2:29, 25.4 km sykkeet 113/134. Olin yhteislenkillä ja se oli pitkästä aikaa tosi hienoa. Vaikka reitti oli tuttuakin tutumpi, sitä menee muiden perässä paljon reippaammin ja rohkeammin. Älyttömän hyvää pyöräilyä ja kehonhallintaa. Päivän yhteislenkin järjesti Tribabes Finland, äskettäin tänne perustettu harrastelijatason urheiluseura, triathlonia, pyöräilyä, juoksua, uintia jne. Mukaan voi lähteä matalalla kynnyksellä kaikki jotka haluavat liikkua hyvässä seurassa. Tottakai minäkin innostuin ja liityin porukkaan. Eka kuva kyseiseltä lenkiltä, kuvan otti Minttu.

Yyterin lankongeilla

Kallossa munkkikaffeella

Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä, edelleen maastopyöräilyä 2:25, 17.6 km ja sykkeet 97/135. Tämän päivän pyöräily liki samoissa maisemissa kuin edellisenäkin päivänä, hieman rauhallisempaan tahtiin.

Pääsiäisenä tuli nautittua ulkoilusta, pihahommiin ei ihan vielä päässyt sillä jäätäkin on pihassa vielä aika vahvalti monessa kohtaa. Fätillä tuli pyöräiltyä tällä viikolla 64.3 km ja n. 7 tuntia. Juoksuakin 17.2 km.


sunnuntai 10. huhtikuuta 2022

Matkauintia ja salitreeniä


Tuli vähän yllättäen treenattua matkauintia ihan kunnolla. Lomareissun uima-altaalla ei ollut ollenkaan päätä eikä häntää, joten sitä vaan kierrettiin ja kierrettiin. Yllätyin kyllä itsekin kuinka hyvin uinti sujui, ilman että välillä hörppäsi happea.

Vietimme muutaman päivän mieheni kanssa kylpylässä, valitsin "parisuhdeturvallisen" kohteen jotta molemmille on mieluista aktiviteettia. Mikäli ulkoiluilmat ei suosisi olisi myös sisätiloissa tekemistä. Kuinkas sattuikin, oli menomatkamme tiistaina aivan karseaa keliä, lunta ja räpäskää tuli taivaan täydeltä. 

Maanantaina kävin jo ennen reissua uimassa. Uin kaksi kilsaa joista toisen räpylöiden avustuksella. 

Mikäs siinä uidessa, Matti Mattsonin nimikkoradalla..

Ilman apuvälineitä ajaksi tuli 35:56. Räpylöiden kanssa 30:16. Tiistaina lähdettiinkin sitten kohti keskisuomea. Ajomatkaan meni huonon kelin vuoksi viisi tuntia. Kävin illalla tutustumassa kylpyläosastoon ja uinkin heti kilometrin. Hämmästelin alkuun allasta joka oli ns. jokiallas, 100 m pituinen päättymätön rata. Eihän sitä voinut edes mittaria laittaa päälle. 

Juoksukamatkin jätin lopulta kotiin, ajattelin että nyt lomaillaan ja liikutaan yhdessä. Juoksureittejä ei oikeastaan olisi edes ollut, sillä normi patikkareitit oli latujen alla. Koiran kanssa käytiin kävelyillä tutustumassa ympäristöön mitä pystyttiin. Lunta oli sielläkin tullut niin paljon että se vähän haittasi menoa. Martta oli ikionnellinen lumikasoista!

Kolmena päivänä kävimme siis kuntosalilla ja uimassa. Ilman suorittamista se oli riittävää, lisäksi koiran kanssa ulkoilua ja syömistä ja lepäämistä. Niistä oli ihan hyvä loma tehty. 


Ekalla kerralla uin ensin kierroksen ja mietin että kuinkahan pitkä yksi kierros olikaan, sitten uin saman neljä kertaa ja kun sain varmistuksen pituudesta uin vielä 5 kierrosta putkeen. Yhteensä siis kilometri. Oli yllättävän helppoa uida matkauintia ilman hapenottoa välillä. Kiersin sitä rataa sitten vielä muinakin päivinä ja kilometri meni todella hyvin ilman että olisi pitänyt välillä pysähdellä. Se tietää sitä että kesällä on helpompi uida avovedessä.

Yhteensä tuli uitua vähän yli 5 kilometriä neljän päivän aikana. Siihen päälle toki myös vähän harjoittelin hapenottoa vasemmalta puolen. Matkauinnin aikana pystyi keskittymään hyvin myös tekniikkaan ja huomasin että sekin alue kyllä kehittyi. Tuli paikoitellen ihan flow fiilis kun tuntui että kädet ja vartalo keinui kauniisti itsekseen.


Kävin samoilla fiiliksillä vielä lauantaina uintitreeneissä kotihallissa. Siellä taas palasi maanpinnalle että tekemistä riittää. Slideria ja kolmitahtiuintia,  siis sitä vasemmalta hapenottoa pitää vielä harjoitella.

Viikkoon tuli siis uintia  peräti 8 km. Kilometrin uin matkauintina 26 minuuttiin. Salitreeniä kolme kertaa.

Karhuviestin skippasin sillä en osannut päättää olenko juoksukunnossa vai en. Nyt ei tarvinnut sitten miettiä missä sykkeet kulkee, eikä viikkoon sitten tullutkaan yhtään juoksua.

Jospa ensiviikolla sitten keskittyisi enemmän juoksemiseen.


sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Juostako vai eikö juosta, siinäpä probleema


Kevään ensimmäinen kisa olisi parin viikon päästä ja osallistumista tässä pähkäilen. Matka olisi lyhyt viestiosuus. Koska se on lyhyt on varmaan vauhtikin reipas. Aina kun kisalapun saa rintaan on olevinaan kiire. Koronasta toipuminen on hyvällä mallilla mutta vähän miettii kannattaako täysillä juosta montaa kilometriä. Satasen veto tuntuu ihan erilaiselta kuin tonni poikineen.

Viime viikolla juoksin parin tonnin vetoja ja sen jälkeen pidin kyllä huolen palautumisesta. Välillä on outoja ohimeneviä tuntemuksia joita jää funtsimaan, onko koronan jälkimaininkeja vai pelkkää kuvitelmaa. Enemmän miltei kuuntelee muiden varoituksia kuin omaa oloaan.

Maanantaina olisi ollut aikaa liikkua mutta ilta meni muissa askareissa. Tiistaina juoksin peekoota ja tarkkailin sykettä. Martta hinkui mukaan joten mentiin sitten vähän metsäänkin. Maastossa sykkeet aina vähän on korkeammalla kuin asfaltilla. Ei kovin kevyeltä tuntunut muutenkaan juoksu vaikka hiljaa mentiin, 1:18:29, 7 km ja sykkeet 121/143. Keskiviikkona kävin samaisella pk-lenkillä katinkurussa. Nyt ainakin oli tasaista maastoa, soratietä pitkin. 56:20, 7.3 km ja sykkeet 134/146. Lenkkiin nähden sykkeet tosi korkealla. Myös tuntemus raskas. Torstaina aamusalilla ennen töitä, 45 min. Perjantaina aamulla uimassa, kilometrin ja 32:48. Tosi hyvä aika minulle, miltei pb. Ihan rentoa perusuintia.


Tänä vuonna piti olla aikainen kevät. Ensimmäisiä talvikamppeita jo laitoin pois ja taas niitä tarvittaisiin. Välillä on niin keväistä ja sitten taas hyytävää keliä ja lumisadetta. Ensi viikollakin vielä on luvassa pakkasia ja ilmeisesti luntakin.

Viikonloppuna juhlittiin perhepiirissä joten liikkumaan en oikeastaan ehtinyt. Sunnuntaina vain rauhallinen, runsaan tunnin kävely. Sykkeet pysyi ihan normeissa. Päätin kuitenkin jättää juoksukisan vielä juoksematta. Varmuuden vuoksi. Tässä on nyt muutama kuukausi mennyt erinäisissä vaivoissa jotka on vähentänyt juoksun minimiin, en oikeastaan haluaisi sitä jatkaa. Mieluummin aloittelen juoksua ihan omaan tahtiin ja pikkuhiljaa yritän päästä normaaliin juoksurutiiniin.


Kävin mutustelemassa lähimetsän reittejä. Vielä on paljon lumisia ja jäisiäkin polkuja. Onneksi löytyy jo ihan sulaakin, houkuttelevaa neulaspolkua...


sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Maltilla ja hyvällä palautumisella takaisin normitreeniin


Korona, tämä nykyajan kulkutauti, oli kohdallani lievä, juurikin siksi olen palannut liikunnan pariin rauhalliseen tahtiin, maltilla. Perjantai oli päivä kun ensimmäiset oireet ilmaantuivat. Viikko siitä ja kävin ensimmäisen kerran ulkona lyhyellä kävelyllä. Kolmena perättäisenä päivänä vain kävelin, ihan perusreippaasti eikä sykkeet mielestäni mitenkään olleet liikaa kohollaan. Maanantaina reippailin jo 12 kilsaa, toki olin kaverin kanssa ja meillä oli  myös eväät repussa. Aikaa meni n. 2.5 tuntia.

Olimme Yyterissä ja keli oli aivan loistava. Aurinko paistoi täysillä ja lämmitti ihanasti. Koska öisin on ollut pakkasia, päästiin kulkemaan pitkin hankikantoja. Käytiin evästämässä Isosannan lintutornilla. Pitkokset olivat pääosin vielä lumen ja jään alla. Nasturit oli oiva valinta edelleen. Takaisin tultiin rantaa pitkin, tai siis merenjäällä.

Tiistaina olin suunnitellut kokeilevani juoksua. Keli oli kuitenkin niin otollinen hiihtoon että suuntasin uudelleen Yyteriin hiihtämään. Jäällä oli mitä parhain keli hiihdellä. Minulla ei ole luistelusuksia mutta normihiihtokin oli nautinnollista. Aurinko lämmitti ja tuulta ei pahemmin ollut sitäkään. 1:45, 10 km ihan rennosti nautiskellen, sykkeet 108/126 . 

Keskiviikkona testasin miten juoksu kulkee. Hölkkäsin rauhallisesti 32:45, 4 km. Fiilis oli hyvä eikä mitenkään tuntunut raskaalta tai muuten pahalta. Sykkeet oli kuitenkin hieman korkeat, 132/148. Pidinkin sitten suosisti pari lepopäivää.


Lauantaina pitkästä aikaa uintitreeneihin, tunti tekniikkaa. Sunnuntaina aamulenkki Katinkuruun, 50:10, 6.8 km, avg 141 bpm. Vähän korkeat sykkeet, olo oli hyvä ja oli tosi hienoa pitkästä aikaa juosta peruslenkkiä. Veikkaan että korkeahkot sykkeet eivät johtuneet koronasta, vaan yksinkertaisesti siitä että alkuvuonna on juoksukilometrejä tullut todella vähän.


Sunnuntain lenkki oli Pori Trail Runnersin yhteislenkki Katinkuruun. Samalla päästiin testaamaan uusia takkeja. Takki oli hieno, vähän oli kuumat oltavat, alla oli vielä merinopaitaa ja jalassakin talvitrikoot. 

Maanantaina pidin lepopäivän, illemmalla puolen tunnin joogaa ja venyttelyjä. Tiistaina tarkoitus tehdä vk-treeni, joten järkevästi jo ennen sitä huilia. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna sai pukea asfalttilenkkarit. Ensin kilometri alkuverraa ja sitten kahden kilometrin vk, pieni sykkeentasaus parin valopylvään verran ja takasin samat 2 km ja rauhallinen loppuverra. Alkuun kuulostelin miltä tuntui olo, ihan normi fiilis kuten ennenkin vedoissa, siis piiputti toki. Korona ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan. Ehkä tällainen lyhyempi testi oli tässä kohtaa riittävä. 44:29, 6.5 km sykkeet 139/166. Vetojen vauhdit 5:45-5:56. Myös jalka kesti hyvin. Garminin mukaan palautusaikaa 3.5 päivää ja treeni ylikuormittava.

Soraa riittää vielä mutta eipä ole jäistä

Vanhat hokat korkkasi kevään asfalttikauden

Keskiviikko joka tapauksessa tuli lepopäiväksi kun illalla hierojalla 90 min. Torstaikin vielä oikeastaan palauttelua sillä kävin uimassa kilometrin verran ennen töitä. Loppuviikolla kävin kertaalleen vielä uimassa ja kuntosalilla. Uintitreeneissä ei happi kulkenut ihan parhaalla mahdollisella tavalla.

Niin paljon tuo korona kummittelee että heti pienimmänkin oudon oireen kanssa rupeaa funtsimaan mistä se johtuu. Jos kuitenkin jotain jälkitaudin tapaista. 





sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Miten polttoaineen hinnankorotus vaikuttaa treenaamiseen?


Vaikuttaako polttoaineen hinnankorotus treenaamiseen ? Kuulostaa ehkä vähän oudolta, miten se muka siihen vaikuttaa. Mutta jos miettii missä yleensä treenaan ja milloin? Moneen paikkaan joutuu ensin lähtemään autolla, esim. salille, uimaan, yhteislenkeille jne.

Luin aamun lehdestä että polttoaineen hinnat voivat nousta kolmeen euroon. Muistan ajan kun 95 maksoi euron litralta ja aamuisin kun fillaroin töihin mietin paljonko säästän tuolla hinnalla. Nyt diesel maksaa reippaasti yli 2 euroa ja välillä jopa enemmän kuin 98 bensa. Onneksi teen osan viikkoa etätöitä jolloin autoa ei tarvitse. Mutta jos se kohoaa kolmeen euroon, kuten jotkut skenaariot kertoivat, niin silloin kyllä on vakavan miettimisen paikka.

Bussimatkoja en aloita sillä ne vievät liikaa aikaa. Miltei tunti yhteen suuntaan. Omalla autolla 19 km työmatkaan menee aikaa n. 20 minuuttia. Pyöräillen alle tunnin. Siinä sitten on jo muitakin hyötyjä, vaikka aikaa meneekin kauemmin kuin omalla autolla.

Viime kesänä sain hommattua työsuhdefillarin joten se päässee nyt jo aikaisin käyttöön. Senkin kanssa kuitenkin joutuu työmatkoja suunnittelemaan normaalia enemmän. 

Missä vaiheessa teen juoksutreeniä, milloin käyn salilla ja milloin uimassa. Vielä jos pitäisi vähentää autoilua. Etätyöpäivinä  voisi keskittyä juoksuun. Salilla pystyisi käymään työpäivänä vaikka aamulla, menisi yhdellä suihkullakin samalla. Vaihtoehtoisesti suoraan töistä. Näin ei tarvitsisi myöskään siirtää fillaria eestaas. Erinäisten urheilukamojen kantaminen pitää etukäteen miettiä. Ehkä salikamat voisikin pitää tstolla. Todennäköisesti en kesällä edes käy kuntosalilla. 


Jos haluaisi käydä vaikka pyöräilyn lomassa pienellä juoksulenkillä, ei sekään ihan yksinkertaista ole. Juoksukamat pitää olla erikseen ja juomat ja energiat ja mihin laittaa pyöräilyvaatteet siksi aikaa ja kengät. Meikäläisellä on iso kenkäkoko joten ne vievät kyllä tilaa ihan kunnolla. Hyvällä suunnittelulla ja etukäteisvarustuksella varmaan onnistunee. Joskus olen pyöräillyt töihin viikon jokaisena päivänä, varsinkin kesällä kun on kelit olleet kohdillaan. Sellaisena viikkona ei sitten oikein muuta urheilua ole mahtunut joukkoon ainakaan arkipäivinä. Mitä enemmän tätä ikääkin kertyy, pitää ottaa huomioon kokonaiskuormitus ja palautuminen. Toki jos olisin itsekäs niin voisin sitten vastaavasti viikonloput juosta. Mutta kun muutakin elämää on. Lapset on isoja mutta lastenlapset pieniä. On kesämökkiä ja omakotitaloa ja jos jonkin sortin puuhaa.

Työmatkapyöräilyssä kyllä on niin paljon hyötyjä enemmän kuin haittoja että siihen pitää pyrkiä. Kun edes osan viikkoa pyöräilee niin se tuo jo hyvin säästöjä kukkaroon, päästöt vähenee ja kunto kohisee. Ruokaan kuluva raha ehkä sekin vähenisi, pyörällä ei viitsi eväitä kuskata joten tulisi käytyä kunnon lounaalla. Silloin ei myöskään kauppakoppaan eksyisi ylimääräisiä tuotteita, herkkuja yms. turhaa.


sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Korona podettu ja taas aloitetaan alusta...


Helmikuussa sain jo vähän kroppaa siihen kuntoon että juoksua oli tarkoitus lisätä pikkuhiljaa. Kilometrejä tuli vajaa 30. Maaliskuun eka treeniviikko näytti hyvältä, kunnes eräänä aamuna Koronan kotitestiin tuli kaksi viivaa.

Olen saanut kolme rokotusta ja sairastin taudin melko lievänä. Virallisen testin myötä sain heti viisi päivää sairaslomaa. Pieniä oireita oli senkin jälkeen joten sairastin varmuuden vuoksi vielä loppuviikonkin. Kovin olen kuullut muistuttelua että varsinkin lievän taudin jälkeen on syytä levätä kunnolla. On myös huomauteltu liian aikaisin aloitetusta treenaamisesta. Olen siis käyttäytynyt iän tuoman viisauden mukaisesti hyvinkin järkevästi. Heh. Onneksi on tällainen hyvä ja yksinkertainen ohje mistä saa hyvää tietoa jos itse on vähän epävarma miten edetä.

Tätä noudattaen edetään, hyvin yksinkertainen ja selkeä ohjeistus.
terveurheilija.fi

Koska olo on jo loppuviikolla ollut ihan hyvä, olen sitten puuhastellut kotihommia. Olen kutonut, ommellut, sulattanut pakastimen ja siivonnut vaatekaappeja. Leiponut sämpylöitä kun rupesi kaapit tyhjenemään. Vaihtanut kukkiin mullat. Pikkuhiljaa puuhastellut ja välillä ottanut pieniä nokosia jos on siltä tuntunut. Viikko sairastumisesta kävin ensimmäistä kertaa kunnolla pihalla. Tein kahden kilsan kävelylenkin. Seuraavana päivänä kolme kilsaa. Sykkeet ei kyllä päätä huimannut, keskisykkeet oli alle 90. 

Sain valmiiksi pyllyttimen.
Ensi talven pakkaslenkeillä se on sitten valmiina.

Sunnuntaina olin kävelyllä jo melkein kaksi tuntia. Nautin täysillä ihanasta kevätpäivästä. Tuntuu hassulta rajoittaa menemistä kun se ei missään tunnu. Mutta ehkä on hyvä edetä askel kerrallaan. Pitää muistutella itselleen ettei tämä ollutkaan ihan perinteinen pikkuflunssa.

Ensi viikoksi on luvattu kovin lämmintä ja aurinkoista, joten paikat sulavat kovaa vauhtia.