Aerobinen peruskuntotesti ja sitten iski flunssa...

Viikko alkoi maanantain lomapäivällä jolloin iski kunnon takatalvi. Lunta satoi koko päivän ja sitä tuli varmaan 15-20  senttiä joten suunniteltu leppoisa juoksulenkki jäi väliin. Lumitöitä olisi voinut tehdä mutta nekään ei mitenkään inspiroineet. Autollakaan ei kannattanut mihinkään suunnata sillä keli oli todellakin huono.

Pistin uimakamppeet reppuun ja lähdin Yyterin kylpylään uimaan. Meiltä on sinne ihan lyhyt kävelymatka joten siitä tuli samalla pientä reippailua. Keli oli toisaalta mukavan pirteä vaikka lunta satoikin aikalailla ja tuuli tuiversi. 

Takatalvi yllätti 8.4.2019

Kylpylässä on vain 17 metrin allas joten sitä sai uida eestaas muutamia kertoja. Yhteensä uin 1700 metriä joten edestakaisia matkoja tuli 50 kpl. Koitin jotenkin laskea niin etten sekoisi kierroksissa. Uinti sujui hyvin ja olin itseeni tosi tyytyväinen, oliskohan ollut oma ennätys matkassa. Reippaillen vielä kotiin niin oli siis oikein kiva lomapäivä kuitenkin.

Tiistaina tein tarkoituksella rennon juoksulenkin sillä torstaina olisi juoksutesti. Keli oli tietenkin luminen ja siksi vähän hidas mutta jotensakin poluilla oli hyvä juosta, aurinkokin paistoi. Tein lenkin Yyterissä, metsän kautta dyyneille. Matkaa tuli vain 6 km, aikaa meni 58:49 avg 135 bpm.

Keskiviikkona aamulla uimahalliin, uin kilometrin. Illan treenin jätin väliin.

 

Torstaina oli Teskun aerobinen peruskuntotesti Karhuhallissa.

Olihan tilaisuus käytettävä hyväksi kun sellainen oli järjestetty. Tuloksia en kyllä ole vielä saanut mutta testistä jäi ihan onnistunut fiilis. Minua jonkin verran jopa jännitti koko homma, ihan kun olisi menossa johonkin kisaan!

Testattavia taisi olla 13 kpl ja homma hoitui hyvin, järjestyksessä ja ilman mitään epäselvyyttä miten toimitaan. Testaaja todellakin osasi hommansa, toki Tesku on noita testejä tehnyt jo todella kauan.

Ensin täytettiin esitietolomake ja mitattiin pihdeillä rasvaprosentti, miksiköhän sekin nipsteltiin sellaisista paikoista missä sitä rasvaa selkeästi oli, kolmesta eri kohtaa. Saatiin Suunnon sykemittarit ja hyvät ohjeet. Juosta pitäisi 6 x 1200m (siis kolme ratakierrosta). 

Ekat kolme kierrosta minun piti kävellä että sain sykkeen pysymään sadassa. Kierrosten jälkeen otettiin sormenpäästä verta ja heti taas seuraavalle rundille. Toisen kierroksen syke 115, hölkkäsin tosi hitaasti mikä ei ollut helppoa, välillä piti kävellä kun syke meinasi karata. Kolmas kierros taas 15 lisää eli siis 130. Sen juokseminen oli jo helpompaa. Sitten 145, sitten 160 joka oli jo tosi lujaa. Viimeinen olisi pitänyt olla maksimit 175 mutta ei ollut toivoakaan tuollaisista lukemista. Sain nippa nappa mittariin 164. Oman mittarin mukaan olen käynyt 167:ssa. Tavallaan helppoa kun piti vaan seurata että syke pysyy aisoissa.

Garminin speksit  57:28, 7,6 km avg 128/167. Paras tahti oli 4:16. Mielenkiintoista odotella tuloksia. 

Testi ja testitilanne oli todella hyvä, suosittelen jos vähääkään kiinnostaa; www.tesku.fi

Perjantaina iski yllättäen räkätauti ja lauantaikin meni sairastessa....ja aurinko paistoi täysillä.
Koska sunnuntainakaan ei kannattanut kipeänä lenkeillä, lähdettiin pyhän kunniaksi ajelemaan Vaasaan. Käytiin kuopuksen luona kaffeella ja  ulkoiltiin koirien kanssa. Palmusunnuntain keli oli loistavan keväinen ja aurinkoinen.

Tällä viikolla jäi taas treenit vähiin eikä juoksuakaan paljon kertynyt. Taitaa huhtikuun kilometrit jäädä todella pieniksi.
Treeniä vain runsaat 4 tuntia ja juoksua 13,3 km. Viikko alkoi pirteästi ja intoa olisi kovin ollut päästä baanalle ja poluille kun hienoja ilmojakin oli luvassa. Jostain vain iski räkätauti, joten loppuviikko meni kipeenä ja monta kilometriä jäi suorittamatta.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle. 

Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään.

Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti.

Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan.

Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin oli pienelle tyttärelleni aikanaan tärkeä oppi, miten vasaralla lyödään nauloja niin ettei puu halkea. Alunperin hän oli kirvesmies ammatiltaan. Kaikista lapsistani on tullut omatoimisia ja näppäriä käsistään. Tuffa on heille näyttänyt mallia että itse voi tehdä kaikkea ja oppia omasta tekemisestään.

Välillä tuntuu että jääräpäisesti vaan tekevät ihan itse.

Taidan olla isääni tullut siinä etten halua kenenkään kanssa riidellä, mieluummin vältän sellaisia tilanteita jos vain voin. Hän oli rauhallinen eikä tainnut ikinä suuttua vaikka varmaan aihetta olisi aikanaan ollut ihan riittämiin. Hän myös oli aina valmis auttamaan.

Viime hetkiin asti hän korjasi ja rakensi kaikkea. Isällä oli kuusi lastenlasta ja kolme pientä lapsenlapsenlasta jotka olivat hänelle erityisen tärkeitä. Samoin meidän pieni koiramme Martta, sheltti.

Elämä jatkuu ja varmaan isä tulee mieleen päivittäin. Varsinkin kun tulee kesä ja ruvetaan käymään mökillä jonka naapurissa on myös äidin ja isän mökki.

Meri ja veneily ja kalastus olivat hänelle niitä tärkeitä asioita joten  niistä aina varmaan tulee isä mieleen. Meren rannalla on myös mökki ja kotikin korkeintaan kilometrin päässä merestä.

Isäni luki myös blogiani.

Tästä syystä jäi osallistumatta kevään ensimmäiseen juoksukisaan, johon olin jo menossa eli karhuviestiin. Päivä oli mahtava juoksuun, aurinkoinen ja lämmin, mutta kaunis muisto myös muuten tälle suruisalle päivälle.

Lauantaina aamulenkki tulikin tehtyä ihan rauhallisesti kävellen koiran kanssa, merenrannalla. Ei edes tehnyt oikeastaan mieli juosta. Sunnuntaikin meni vähän samoissa fiiliksissä.

Viikolla tuli treenattua nelisen tuntia. Uimassa pari kertaa ja juoksua 15  km.

Kevättä rinnassa ja lenkkipoluilla

Tiistaina oli vuorossa kevyt tunnin lenkki. Koska viikonloppuna pääsin jyvälle parista uimiseen liittyvästä tekniikkajutusta, oli kova hinku mennä uimaan. Joten ennen työpäivää olin virkkuna uimahallilla, tai no jos en virkkuna niin ainakin innokkaana, ja uin kilometrin. Töiden jälkeen sitten suoraan lenkille. Vaihtelu virkistää, joten juoksin lenkin Kaasmarkussa. Ihanan aurinkoinen ja keväinen keli. Oliskohan se asfaltin syytä että tossu kulki kevyesti, 1:03, 8.72, avg 135 bpm.

Keskiviikkona treenitehtaan trinityhaaste. Lihaskuntotreeni jossa oli mukavasti haastetta. Se myös tuntui kropassa jälkeenpäin.

Torstaina sain Hannan kaveriksi lenkille. Vuorossa vk2, nyt vaan sattuneista syistä otettiin tämä treeni hieman rauhallisemmin. Hyvä lenkki joka tapauksessa, 47:05, 7.05, avg 142 bpm. Vähän vauhdikkaampaa vetoa alkuun.

Perjantaina uusi yritys vk2:sta. Koska eilinen vk-treeni jäi tekemättä niin ajattelin hoidella sen pois harmittamasta. Hyvä mieli tuli kun sai tehtyä ja jopa onnistuneesti. 47:05, 7.01, sykkeet 135/157. Speksit on miltei samat eilisen kanssa vaikka nyt vedot tuli tehtyä, taisin tulla loppumatkan sitten sen verran rauhallisemmin että se tasasi kokonaisaikaa, kolme kilsaa vk:ta, 5,18 / 5,25 / 5,25. 

Lauantaina uimassa, se kulkikin mallikkaasti. Omasta mielestä ainakin. 1,5 km, tunti 35 minuuttiin mikä taisi olla oma ennätys. Henki kulki hyvin ja riiitti mainiosti koko tunniksi. Liukukin sujui.

Sunnuntaina pitkis. Viikonloppu meni taas mummuillessa lastenlasten kanssa joten pitkis siirtyi illemmalle. 2:28, 19.21 avg 131. Hyvä lenkki, huomasin vaan että olisi pitänyt olla jotain energiaa mukana. Juoksin pääasiassa pyörätietä pitkin mutta oli ihan pakko piipahtaa katsomaan yksi uusi metsäautotie, mihin se johtaa. Menin sitä kilometrin verran ja palasin takaisin päin. Tie tuntui jatkuvan ja jatkuvan...

Tämän viikon treenit 8,5 tuntia. Juoksua 42 km. Maaliskuussa juoksua 152,5 km.

Uinnin sietämätön vaikeus ja mielettömiä oivalluksia

Vaasan uimalaitos

Lomaviikko. Todellakin kunnon lomailua sillä lähdin visiitille Vaasaan, Kuopuksen luokse muutamaksi päiväksi.  Aamulla sai nukkua pitkään, vähän urheilla ja lounastaa ja shoppailla ja vaan olla. Tytär oli päivät töissä joten seurana oli myös hänen koiransa,  5 kuukautinen Nemo.

Nemo on aussi, Australian paimenkoira. Hänen kanssaan ei oikein pysty vielä lenkkeilemään, hän mieluiten syö kaikkea mitä löytää, tutkii ja haistelee jokapaikkaa tai sitten vetää ketarat ojossa maaten ja jää siihen.

Nemo, eikä mikään kiire...

Vaasassa oli vielä miltei täystalvi, ainakin lunta ja floskaa ja jäistä. Onneksi olin ottanut nastalenkkarit mukaan.

Maanantaina kuitenkin  suuntasin ensin uimahalliin. Sain uitua kilometrin. Olin jo altaassa kun tajusin olevani 50 m radalla. Kellossa tietenkin 25 m. Yritin näpytellä garminiin oikeaa altaan mittaa ja sain kellon ihan sekaisin. Kiltisti takaisin pukukaapille että sain silmälasit päähän. Vähän helpotti kun näki mitä näppäillä. Sitten takaisin uimaan. Olin ihan rauhallinen sillä ajattelin ettei minua kukaan tunne, joku saattoi katsoa että hullua puuhaa...ja sitäpaitsi olin lomalla joten mihinkään ei ollut kiire. Uinnissa ei oikein hengitys sujunut ihan oikein, tuntui hetkittäin että hommasta ei tullut mitään.

Tiistaina kävin pienellä juoksulenkillä, kevyellä sellaisella. 50 min 6 km avg 121 bpm. Ilman nastalenkkareita olisi ollut haasteellista. Iltapäivällä lähdin shoppailemaan, mukaan tarttui mm. pari pitkähihaista juoksupaitaa. Ehkä kaapista voisi hävittää pari vanhempaa pois.

Keskiviikkona taas uimaan, nyt valitsin lyhyemmän radan. Yllätyin kun hallissa oli happy hour ja sisälle maksoi vain 3 euroa. Kiva käytäntö. Yllätys oli myös se että halli oli aika täynnä koululaisia. Onneksi olin jo loppusuoralla kun rupesi radoilla olemaan tungosta. Sain sen kilometrin uitua. Myös vähän tekniikkaharjoitteita ja lopuksi altaanmitan vesijuoksua ilman juoksuvyötä. Edelleen hengitystekniikka paikoitellen pätki.

Botnia-halli

Keskiviikon iltaan olin jättänyt visiitin Botnia-halliin! Hieno paikka. Siellä on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin pari rataa varattu vain juoksijoille ja kävelijöille. Mahtavaa. Oli siellä sitten porukkaakin rataa kiertämässä. Juoksin ihan rauhallista vauhtia, sisältäen 6 x 200 m vedot. 53:48, 8,2 km sykkeet 137/160. Kuulostelin vedoissa oloa, päässä edelleen ihme jomottelua aina vedon jälkeen. Sen on pakko johtua niskoista joten varasin seuraavalle aamulla hierojan. Hierojan painellessa kallonpohjaa tuntui juurikin samalta kuin viime viikon vetojen jälkeen, toivotaan että käsittely auttoi.

Perjantaina olin taas menossa uimaan, nyt jo kotihalliin. En ehtinyt altaaseen asti kun uusista uimalaseista napsahti hihna poikki joten se siitä uimareissusta. Uin 200 m jotain mummorinulia ja se oli kyllä niin typerän tuntuista että siirryin vesijuoksuradalle.

Iltapäiväksi oli sovittu ulkoilua ystävän kanssa joten se pelasti päivän. Aurinko paistoi ihanan keväisesti. Pakattiin eväät reppuun ja lähdettiin reippailemaan Yyteriin kolmeksi tunniksi. Mahtavaa. Kevään ensimmäinen eväsreissu Yyteriin.

Lauantaiaamuna oli kalenteriin merkattu testijuoksu. Hups, enpä tehnyt. Uimatreeneihin menin. Katselin edellisenä iltana YouTubesta uintitekniikkavideoita. Juurikin hengitystekniikkaan liittyen. Sainkin pari hyvää vinkkiä ja toivoin että pystyisin niitä testaamaan. Ei ollut helppoa mutta kun vähän kävin asiaa läpi Maikun, treenikaverin kanssa, niin yhtäkkiä ymmärsin miten pitäisi hengitys jaksottaa. Se jopa onnistui ja kun testasin vanhaa tekniikkani, huomasin myös heti eron. Mahtava oivallus hei ! Tästäköhän se uintiura nyt jo alkaa, johan sitä on miltei puoli vuotta treenattu. Sain Maikulta myös oppia miten uinti aloitetaan liu´ulla. Sitä en ole kertaakaan ennen kokeillut ja nyt se lähti miltei samantien hyvinkin hienosti. Siis älyttömän hyvät fiilikset kun huomaa oppivansa jotain, siis varsinkin näinkin oleellisia asioita. Oikeita oivalluksia siis. 1000 m uintia ja lisäksi monipuolista tekniikkatreeniä .

Sunnuntaina alkoi päivä satujumpalla. Eihän mummu voinut kieltäytyä kun pääsi pienen kanssa jumppaamaan. Päivän pitkis siten siirtyi illemmalle.

Juoksukamun kanssa sitten juostiin oikeinkin hyvä pk-lenkki. 2:08, 17.09 km avg 131 bpm.

Tällä viikolla liikuttu ja treenattu 9 tuntia, Juoksua 31,3 km.

Mitä jos jääkin treenit väliin ?

Pitäisikö siitä potea huonoa omatuntoa jos jää treeni tekemättä ? Niinpä, se saattaa olla vakava paikka tai sitten siihen voi suhtautua järkevästi. Riippuu onko laiskottanut vai onko kipeä vai onko fiilis vaan sellainen että on järkevää vähän muuttaa treeniä esimerkiksi toiseen päivään. Sekään ei ole järkevää että viikon treenit jättää seuraavalle viikolle ja huomaakin sitten tekevänsä kaiken tuplasti. Minä mielelläni suunnittelen alkavaa viikkoa alustavasti, niin että hyvissä ajoin tietää pitääkö treenejä vähän muovailla esim. eri päiville. Työviikko saattaa vaikuttaa ja joskus myös se arkielämäkin, aina ei voi pistää treeniä etusijalle.

Kuluva viikko on mennyt vähän mukaellen...

Tiistaina kalenterissa vk2:sta ja siis pidempää vauhtikestävyyttä. Onneksi sain juoksukamun mukaan treeniin. Alkuverraa ja sitten reipasta noin kolme kilometriä ja loppuverraa kevyesti. 47:22, 6,9 km avg 141 bpm. Kohtalainen treeni, vauhti-osuuden olisi voinut mennä hieman ehkä hiukan tiukemmin mutta ihan hyvä oli näinkin. Keli oli aurinkoinen, pakkasta ehkä parisen astetta. Saisi jo kevät tulla kunnolla. Olisi kivaa päästä eroon talvijuoksukamoista.

Keskiviikkona Karhuhallissa yhteistreeniä. Yllätys, yllätys. Vuorossa 500 metrin vetoja. Treenit on viime aikoina olleet vetovoittoisia sillä Karhuviesti lähestyy.

Etukäteen en tiennyt millainen treeni oli luvassa. Päivän ateriat töissä jäivät vähän kevyiksi, päivä oli tiivis joten ei oikein ehtinytkään paneutua ruokailuun. Nestettäkin olisi voinut juoda muutakin kuin kahvia. 

Pieni alkuverra ja sitten 6 x 500 m. Vetojen välissä lihaskuntoa, 15 x punnerrus, 15 x vatsa, 15 x kyykky. Eka veto taisi olla 2.12. Sitten 2.07, 2.07 ja 2.06. Minulle tosi kovaa vauhtia. Neljännen jälkeen oli pakko lopettaa sillä tuli niin kumma fiilis. Vaikka tietenkin hiki oli kova rupesi nuppia kummasti viiraamaan, olo oli ihan ok muuten. Jätin vedot neljään. Yritin juoda ja kuullostella oloa. Ei huono muttei kyllä normaalikaan. Syke oli vielä vartin jälkeen yli sadan vaikka se normisti laskee saman tein alas. Ehkä tuli vaan käytyä oman kunnon äärirajoilla. Treenin sykkeet ihan normaalin rajoissa 126/165. 

Seuraavanakin päivänä oli vielä päässä jännä tunne, siksi jätin varmuuden vuoksi perjantain tonnin vedotkin väliin. Muista syistä jäi myös kaksi uintitreeniä väliin.

Lauantaina olisi ollut mahdollisuus jo lähteä kevyelle lenkille uimisen sijaan. Ulkona vesisade ja jäinen pihatie ei kyllä liiemmin kannustanut ulos. Tässä vaiheessa rupesi jo omatunto soimaamaan. Sitten mietin uudestaan ja keskiviikon jälkeenhän ei ole jäänyt kuin yksi juoksu väliin joten aivan turhaan stressaa ja voivottelee ettei ole moneen päivään mitään tehnyt. 

Sunnuntaina viikon pitkikselle. Kovin pitkä siitä ei lopulta tullutkaan, n.11 km mutta aikaa kului 1:38 keskisykkeen ollessa 121. Lähdin pyörätietä pitkin mutta huomasinkin olevani taas metsässä. Oli ihan pakko käydä tarkastamassa missä kunnossa polut olivat. Vielä oli lunta ja paikoitellen jäistä, mutta myös mukavaa sulaa polkua. Kävin myös Enäjärven luontotornilla pitkästä aikaa. Sinne pääsee näppärästi suoraan pyörätieltä, vain 150 m ja pääsee kipuamaan torniin.
Onneksi jalassa oli Hokan Challengerit, niillä sujui siirtyminen asfaltilta poluille vaivatta.

Tällä viikolla treeniä tuli vain kolmisen tuntia, juoksua  22,5 km.

Keskiviikon outo olo ei siis ollutkaan sitä että olisi tullut kipeäksi, ehkä niska sitten jämähti jumiin, se kyllä oireili pari päivää. Pitänee käydä hierojalla.

Parin viikon treenit ja muuttuneita Suunnitelmia

Tiistaina oli lomapäivä ja olinkin suunnitellut jo että käyn rauhassa lenkillä tai uimassa yms. Sainkin yllättäen ajan fyssarille jo aamulla joten päivä menikin rennosti vailla treeniä. Käsittelyn saivat pohkeet ja reidet, joten ei kannattanut lähteä juoksemaan. Taisivat olla aikalailla jumissa, käsittelykin tuntui monta päivää.

Koska tiistain kevyt pk-lenkki jäi väliin, kävin keskiviikkona hölköttelemässä kevyesti ennen jumppaa. Töiden jälkeen Katinkuruun, 47:21 6,2 km avg 132 bpm. Sen jälkeen tunnin tehokas kuntopiiri. Juoksulenkki oli taas sellainen perinteinen, kolme kilometriä takkuavaa ja raskasta, ei mitenkään nautinnollista. Kun käännyin takaisinpäin, olo keveni ja mieli jotenkin avautui...huomasin haistelevani metsän ja puunhakkuun ihania tuoksuja ja seurailin puiden latvoja ja kevään etenemistä, kaikenlaista hömppää. Mutta siis fiilis nousi ihan taivaisiin. Hyvää terapiaa ja endorfiinejä korvien väliin.

Vielä ei stadionille pääsee treenaamaan.

Torstai-iltana olin jo menossa hallille, valmiina vetotreeniin kun kuulin ettei vuoroa ollutkaan. Tuli siis siitäkin lepopäivä. Ei ollut kuin sisäkamat mukana joten se siitä.

Perjantaina aamulla uimaan ja testaamaan kauan odotettuja uimalaseja. Edellisellä kertaa menikin vanhat rikki joten tilaus saapui juurikin oikeaan kohtaan. Uitua tuli 1100 m.

Sunnuntaina aamulenkki juoksukamujen kanssa. Juostiin kolmen naisen voimin rentoa peekoota 2:13 14,9 km avg 121 bmp joten mainio aamunavaus. Lenkki meni nopsaan monenmoisen höpinän merkeissä.

Viikko oli sattuneista syistä vähän vajavainen liikunnan suhteen, treeniä vain nelisen tuntia ja kilometrejä kertyi 21,1.

Helmikuussa juoksin kuitenkin mielestäni hyvät 133,7 km.

Toisella viikolla tiistain vuoro oli taas juosta Katinkurussa vk2:sta. Taas kerran koitin keksiä jotain tekosyitä lähtöön. Mitäpä jos tekisi ihan vaan pelkän kevyen lenkin... jokatapauksessa kun pääsin kohtaan mistä piti alkaa reipas vauhti niin alkoihan se. Treeni onnistui ihan hyvin alkutakkuilusta huolimatta. 46:01 6,76 km avg 141 bpm. Vetojen vauhdit 5:30 molemmin puolin.

Sisähallikin on jo käynyt tutuksi

Keskiviikkona Karhuhallissa treenitehtaan kanssa, pyramiditreeni ja loppuun kilsan veto, joka meni aikaan 4:42. Yhteensä 36:18 5,58 km sykkeet 145/176.

Karhuhallissa torstainakin ! Vetotreeni taas. 500 m x 6 . 55:48 8,22 km sykkeet 145/174. Vedot välillä 4:44 -5:28. Hyvä treeni. 

Nyt tuli kolmena päivänä peräkkäin vetoja, toisaalta en luulisi niiden kuormittavan liikaa sillä ajallisesti ne eivät ole olleet pitkiä.
Perjantai ja lauantai olivatkin sitten molemmat palauttavaa uintitreeniä. Ensin 1500 m vaparia tunnin verran ja toisena päivän enemmänkin tekniikkaa. Tekniikkatreenin ohessa veikkaisin että matkaakin tuli se kilometri. Uintitreeni oli erityisen hauskaa tällä kertaa, tahdistus-uintia ja kylki-uintia mikä oli ihan uusi juttu minulle ja olikin kivaa, siis se jopa sujui hyvin. Sen pitäisi auttaa potkutekniikkaan. Tahdistuskin meni suhtkoht ok. Loppuun tehtiin 25 m nopea yhteislähtö ja yllätyin että pysyin ihan muun porukan perässä. Mulla on ollut vaikeuksia vasemman käden asennon kanssa ja nyt kun oltiin tiiviisti vierekkäin niin huomasin että pakosti korjasi käden asentoa kun oli toinen uimari ihan vieressä. Edistystä siis !

Sunnuntaina aamulenkiksi pitkä ja rauhallinen Hippokerhon kanssa. Hippokerho treenaa kesän polkujuoksuihin. Tänä kesänä niitä on nyt tiedossa kolme kappaletta. Sunnuntailenkki kesti 2:54:21 21,35 km avg 125. Keli oli aurinkoinen, viima teki paikoitellen kylmäksi mutta oikein onnistunut juoksu.
Toisen viikon treenit runsas 7 tuntia ja kilometrejä kertyi 41,9 .

Surullisen perhetapahtuman vuoksi jouduin luopumaan karhuviestipaikastani, joten se tänä vuonna

jää väliin. Siitä seuraava tähtäin taitaakin sitten olla puolikas Yyterissä toukokuun alussa. 

Kesä- ja heinäkuun kohokohdat on selvillä, lokakuun polkuhippoihin arpa vetämässä. Yllättäin näppäiltiin Hippolaisten kanssa ilmot sisään syyskuun alkuun, Nuuksio Classic Trail Maraton. Onneksi on yhtä pöljiä juoksukavereita jotka ei liikoja mieti kun mennään ! Tulee olemaan ensimmäinen käynti Nuuksion kansallispuistoon.

Hippojen geelitauko.
Nappulat poskessa  kuten näkyy.

Avantouintia

Kalenterin mukaan tämä viikko on ollut palauttava viikko, mutta jotenkin vaan tuntui aika tiukaltakin parista lepopäivästä huolimatta.

Maanantaina kevyt juoksu, 1:01, 7.23 km avg 121. Keli oli jäinen joten nastalenkkareilla mentiin. Pyörätiet ovat kyllä jo sulana mutta kotoa lähtiessä on melkein kilometrin verran pelkkää jäätä.

Tiistaina vk-treeni. Jäiset kelit jo tympäisevät joten suuntasin Porin metsään. Katinkuru on sulana joten hieman mukavammin juostava. Toki paksu sorakerros tekee siitä pehmeänä myös hieman raskaamman. Sain juoksukaverin mukaan, vauhtikestävyyttä alkuverran jälkeen runsas pari kilometriä. 48:46, 6,82 km sykkeet 138/160. Vauhdit vedoissa 5:36 ja 5:41. Siis rennosti kiiruhtaen mentiin. Nyt nuo olivat ihan riittävät vauhdit.

Keskiviikkona tunnin treeni karhuhallissa . Juoksua tuli 4,26 km lihaskuntotreenin ohessa. Alkuverraa ja lopuksi vähän vetoja. Kivat treenit, juoksutekniikkaa ja mm. boksihyppyjä. Niitä ei olekaan pitkään aikaan tehnyt joten ne sitten kyllä tuntuikin. Koko kropassa vatsalihaksia myöten mutta varsinkin pakaroissa. 

Torstaina lepopäivä ja lähdettiin juoksuporukan kanssa testaamaan Yyterin Ruutujärven avantouintipaikkaa. Suurimmalle osalle se oli ensimmäinen kerta. Niinpä myös minulle. Kaikki olivat yhtä innoissaan, ihmeissään ja lopulta älyttömän tyytyväisiä ja ihmeteltiin porukalla miksi ei tällaista ole ennen tehty. Niinpä. Minäkin asun paikasta runsaan kilometrin päässä ja joskus aina on ollut mielessä että pitäis kokeilla. Nyt tuli sitten testattua ja mahtavaksi todettua. Ekalla kertaa mentiin suoraan avantoon ja vasta sitten saunaan. Viisi kertaa käytiin pulahtamassa, ensimmäisen kerran jälkeen avanto tuntui aivan ihanalta. Pakkasta oli liki 10 joten ylimääräisiä seisoskeluja ei tehty. Kyselin etukäteen miten pitäisi varustautua, pipo pitää olla tai joku lakki, laitoin myös ohuet juoksusormikkaat ja vielä sukat jalkaan. Sormikkaat olivat hyvät ja periaatteessa sukatkin. Niillä voi mennä veteen asti, eivätkä ne olleet liukkaat. Polku laiturille oli tosi jäinen. Siihen oli pistetty muutama mattokin. Minun sukkani vaan sen jälkeen kun ne kastuivat, tarttuivat märkinä jäiseen maahan ja mattoihin kiinni. Välillä matto meinasi ihan tulla mukana. Nauroin ihan kippurassa kun jouduin nostelemaan jalkojani, sukat venyi ja paukkui mutta onneksi pysyi jalassa. Ei voinut pysähtyä sillä silloin ne todellakin tarttuivat kiinni jäähän.

Aivan mahtava avantoreissu.

Lauantaina aamulla aikaisin olikin treenitehtaan porukalla 3 kilsan testijuoksu. Ensin kolme kilsaa alkuverraa ja sitten  sama matka takaisin lujaa. Viimeksi mulla meni koko testi pilalle kun luovutin jo ensimmäisen kilsan jälkeen. Nyt oli muitakin tekemässä samaa niin juoksu meni paljon paremmin. Loppuajaksi tuli 15:17 sykkeet 146/175. Taisi 10 sekuntia olla hitaampaa edelliseen nähden. Keli oli hieman liukkaan oloinen joten askellukseen ei välttämättä saanut tarpeeksi pitoa. Tein loppuun vielä pienen palauttavan juoksun, 19:55, 2,42 km. Syke oli vielä korkealla, avg 149 bpm. Alkulämmön kanssa yhteensä tuli matkaa 8,42 km.

Juoksujen jälkeen suoraan uimahalliin. Tuntiin sain 1100 m uintia ja vähän tekniikkaakin.

Sunnuntaina taas Katinkuruun pitkikselle. Nyt olisi vuorossa KPK:n Kotirataultra. Taas siis kello soi seiskalta jotta ehtii syödä aamupalan ennen juoksua. Mentiin parin kaverin kanssa ihan rauhallista vauhtia, mitään tavoitematkaa ei oikeastaan ollut. Kotirataultraa voisi juosta katinkuruun ja takaisin niin monta kertaa että saisi kokooon esim. 25 tai 50 km, tai ihan kuinka paljon itsestä saa irti. Parin kierroksen jälkeen jäin juoksemaan omaa menoani ja ajattelin että jos nyt sen 20 saisi täyteen niin hyvä. Sitten mietin kesän tulevaa 55 kilsan polkujuoksua ja totesin että kyllä nyt vaan pitää jaksaa enemmän. Juoksin sitten 3:11,  25,02 km avg 126 bpm. Se määrä kyllä riitti tälle päivälle. Aivan hyvä aamun pitkä lenkki.

Tällä viikolla tuli treeniä n. 8 tuntia ja juoksukilometrejä 51,8.