Fillarilenkkejä

Viime viikolla olin maastopyöräilemässä pelkästään naisille tarkoitetussa ryhmässä.  Mtb for Girls Only  Ryhmähän on perustettu muutama vuosi sitten, toiminta on ollut vähäistä mutta nyt vaikutti siltä että porukasta saataisiin vähän aktiivisempi. Itsekin lupailin vetää lenkkiä Yyterissä. Kunhan vaan saan omaan kalenteriin sovitettua. 

Mukana oli kymmenkunta naista, suunnitelmana 20 kilsan lenkki Hiittenharjun maisemissa. Helppoa polkua ja hiekkatietä. No, alkuun oli heti aikamoinen juurakkopolku ja vieläpä kapeaa alamäkeä. Muuten oli ihan mukavan helpohkoa maastoa. Vauhtikin oli sopiva. Puolessa välissä pidettiin pieni tauko pienen lammen rannalla olevalla laavulla. Aika moni oli juuri harrastuksen aloittanut ja kaipasikin yhteisiä lenkkejä. Itsekin tykkään tällaisista että joku vetää letkaa, saa samalla tuntumaa uusiin reitteihin joihin voisi myöhemminkin omatoimisesti uskaltautua. 

Hiipireitin varrella

Maantielenkkejäkin on pariin viikkoon mahtunut muutama. Melkein 139 km. Juoksua runsas 42 km. 

Olen pyrkinyt tekemään juoksulenkit asfaltilla. Pitäisi totuttaa jalat iskutukseen, jos nyt meinaan syksyllä juosta maratonin. Mistä en ole niinkään varma. Pitäisi saada joku treenikaveri jolla olisi sama tavoite.

Hiittenharju

Polkujuoksuun olen saanut vihdoinkin kivasti seuraa. Viikolla käytiin Yyterissä juoksemassa porukalla, joihin tutustuin viime syksyn polkujuoksukoulussa. Osalle oli Yyterin maastot outoja, joten oli kiva opastaa heitä omille tutuille poluille. 

Yyteri

Nyt tuntuu siltä että tämän kesän triatlonit jää käymättä. Olen uinut viimeksi puoli vuotta sitten. Minun uimataitoni tarvitsisi säännöllistä harjoittelua ja oikeastaan nyt ei siihen ole edes haluja. 

Jos tähän kaikkeen treeniin vielä lisää tavoitteellisen uinnin niin en sitten muuta taas ehtisikään. Käyn sitten uimassa kun siltä tuntuu. 

Toki mieli voi muuttua vielä moneen kertaan...

Porin jokirannassa

Sunnuntain pitkä pyöräily olikin mukava, aurinkoinen keli vaikkakin kylmä. Aikaa meni 3,5 tuntia ja matkaa tuli 70 km. Hienoa hommaa.

Yyteriin lisää aktiviteettejä

Viime viikot on taas juostu pääasiassa polkuja pitkin. Pitäisiköhän mun keskittyä vain siihen, eikä koko ajan harmitella miksen päädy asfaltille.

Yyteriä ollaan nyt kehittämässä kovalla buustilla eteenpäin. Koronan aikana on kävijämäärät nousseet huomattavasti, enään ei ihan yksin tarvitse metsässäkään liikkua. Maastopyöräilijöitä viuhahtelee siellä täällä ja sitäkin aktiviteettia nyt ollaan täällä lisäämässä. Lomakylässä oleva Seikkailupuisto Huikee laajentaa Fatbike-vuokraustaan ja ilmeisesti Seikkalupuistoonkin tulee jotain uutta perheen pienimmille suunnattua rataa. 

Kangasmaastot houkuttavat helpoille poluille

Myös muita palveluja, esim. ruokapaikkoja, infopisteitä, opasteita yms. on lisätty ja lisää on tulossa. Tuleva kesä näyttää mitä kaikkea sitten ilmaantuukaan.

Padel-kenttiä, trampoliinipuistoa, täällä rupeaa olemaan ihan hyvät valikoimat aktiviteeteissa. Jokaiselle jotakin. Mikäli haluaa vain rauhallista menoa niin sinne vaan rannalle nauttimaan meren kohinasta tai ilta-auringosta. Unohtamatta tietty uimista. Usein myös kuulee kysyttävän löytyykö täältä hyviä karttoja esim. polkujuoksuun tai maastopyöräilyyn. Mitään vartavasten tehtyjä reittikarttoja ei tietääkseni ole, toki Yyterin maastokartoilla on niin paljon merkattuja polkuja että sieltä löytää kyllä reittejä. Ymmärrän kyllä että ilman paikallistuntemusta niille ei kaikki arvaa lähteä. Toivotaan että tänne saadaan myös valmiita reittikarttoja. Siellä täällä maastosta löytyy latukarttoja joiden perusteella kesälläkin kyllä pystyy suunnistamaan. Huikeesta lähtevä kympin fatbikereitti on merkattu myös maastoon ja se on todella kiva reitti myös juoksemiseen. Se taitaakin tällä hetkellä olla ainoa maastoon merkattu reitti.

Pitkospuita pitkin 

Neulaspolkuja

Yyterin maastoissa on juoksukaverien kanssa kierretty eri reittejä, samalla on hauskaa aina visioida mitä tänne voisi tehdä. Eräänkin kerran pähkäiltiin kuinka hienoa olisi jos täältä löytyisi myös opastettuja polkujuoksuja. Ei siis kisaa, vaan ihan aloittelijoillekin sopivia rauhallisia lenkkejä. Maastoa löytyy joka lähtöön ja kunhan reitit tulee tutuksi niin pystyy hyvin juoksemaan itsekseenkin. Meillä aina sanotaankin ettei Yyterin metsiin voi eksyä. Kunhan pysyy valtatien ja meren välissä.

Itse huomaamatta myös useimmiten ajautuu tutuille reiteille. Pyöräilijänä en hae mitenkään todella teknistä maastoa, mielellään sellaista just sopivaa. Juurakkoa ja kiveä saa olla ehkä mieluummin kuin jyrkkiä mäkiä. Vaikka viimeksi meninkin itselle vaikeampaa juurakkopolkua , huomasin että kyllä sielläkin pärjää. Kapeita pitkospuita välttelen, niissä tarvitaan jo hyvää tasapainoa ja rohkeutta. On täällä myös vähän matkaa leveääkin pitkosta jossa pystyy menemään fillarillakin.

Vähän juurakkoa

Yyteri onkin mainio vaihtoehto sellaiselle maastopyöräilijälle joka vasta aloittelee harrastusta, tai ei välttämättä halua rymytä metsissä. Maasto sopii koko perheelle. Lapset voi esimerkiksi mennä fillarilla edessä, äiti polkujuosta perässä ja kaikki tykkää!

Pitkoksia

Toukokuu on ollut hektinen, työt on pursuneet vähän yli ja kotona ollut pientä pintaremonttia. Juoksu- ja fillaritreenit ovatkin sitten suuntautuneet metsään. Maantiefillarilla myös yksi hyvä tempo- ja yhdistelmätreeni. Se olikin tosi kiva combo.  Mukaan mahtuu myös ulkokuntoilulaitteita, ylämäkijuoksua ja rapputreeniä. 

Maantiepyöräilykausi korkattu

Nyt alkoi maantiekausi. Kelit lämpeni sopivasti viikonlopuksi, joten Bianchilla baanalle. Perjantaina kävin jo lounastauolla pienellä testilenkillä. Pistin pyörään uuden satulan joten piti vähän testata ennen pidempää reissua. Ihan hyvältä tuntui, ehkä jotain pientä säätöä vielä. Keväthuolto tehtiin paikallisessa liikkeessä joten hyvin rullasi. Ketjut kyllä pitää vielä rasvata, luulin että ne olisi huollon yhteydessä myös laitettu muttei siltä kyllä kuulostanut. Uudet kengät johon ihan ite sain klossitkin paikoilleen ja vieläpä onnistuneesti. Mitään isompia investointeja ei tänä keväänä tarvita.

Perjantaina sitten vielä illalla uusi pyöräily. Päivän saldoksi tuli vähän yli 38 km.

Maanantaina kevään eka suunnistusretki. Omatoimisuunnistusta Yyterin maastoissa. Mukana oli ihan pro suunnistaja, joten nyt mentiin tosi reipasta vauhtia. Ei paljon kompassia ehtinyt katsella. Tutut oli maastotkin ja helppoja polkuja. Eka ojanylitys toki vähän kesti, nyt on vedet tosi korkealla joten yli ei päästy ihan ensimmäisestä kohtaa. Kaikki rastit kyllä löytyi, 1:18, 5.4 km ja sykkeet sahas ylösalas 127/166. Miltei intervallista kävi. Tiistaina sitten kävinkin vain tunnin kävelyllä ja sen päälle joogaa.

Keskiviikkona  vauhtileikittelyä, 46:42, 6.7 km sykkeet 133/158. Torstaina päivälenkillä 59:33, 5.6 km avg 148 bpm. Yllättäen kovat sykkeet poluilla. Ehkä syypäänä uudet Hoka Torrentit joita samalla innostuneena testasin. Pienen sopeutumisen jälkeen todella hyvän tuntuiset. Illalla 40 minsaa joogaa.

Martan kanssa päivälenkillä

Lauantaina maantiepyöräilyä treeniporukan kanssa. Mukana oli peräti 12 pyöräilijää. Aivan upea aurinkoinen kevätpäivä. Osa jatkoi pidempäänkin mutta mulle riitti nyt alkuperäinen reittisuunnitelma, josta tuli ihan hyvän pituinen reissu, 2:34, 58.25 km, sykkeet 119/146.

Sunnuntaina olikin niin mahtava aurinkoinen päivä, että tein pihahommia aamusta iltaan. Kuitenkin oli lenkillekin päästävä. 1:34, 10.3 km avg 128 bpm. Juoksin kympin poluilla, kevään eka lenkki kesäkamppeissa.

Taas huomasi että tulihan taas viikkoon treeniä, yksi vapaapäivä. Kummasti itse välillä unohtaa miten on viikolla liikuttu, kunnes vähän tarkastelee kalenteria ja yllättyy itsekin.

Fättipyöräilyä

Vähän on vielä kylmää maantiefillarille joten olen sitten pyöräillyt maastossa. Maantiellä ei ole hääviä pyöräillä paksuissa kamppeissa, mutta maastossa jotenkin on helpompaa pukeutua lämpimämmin. Syksyllä hommasin pitkät talvibibsit ja ne on nyt ollut hyvät jo moneen kertaan. Maastossa toki on varusteet mutenkin vähän lajin mukaan. 

Trikoiden päälle laitan Enduran pyöräilyshortsit ja sillä kombolla on hyvin tarkentunut. Takkikin on Enduran. Sitäkin mietin kauan kun halusin takin joka näkyy myös metsässä. Kypärä tietysti on mallia maasto, ei saa olla lippaa. Niin minulle aikanaan sanottiin. Pyörässä ei sovi olla seisontatukea, ei kurakaaria eikä pinnoissa heijastimia. Pitää olla katu-uskottava... siis pitäiskö sanoa maastouskottava :) No, monella asialla on oma pointtinsa. Kurakaaret ja seisontatuki voi tarttua johonkin kiinni ja aiheuttaa yllättäviä tilanteita. Käytän irrotettavaa kuralätkää. Klosseja en ole maastopyörään laittanut, vanhat maastolenkkarit on käynyt hyvin. Uusien määräysten mukaan olen kyllä laittanut takavalon ja soittokellon. Kello on mielestäni ehdoton, helpompaa ilmoitella esim. että olen jonkun takana kun haluan ohittaa.

Huhtikuun alkuun olen maastopyöräillyt  2 krt, runsas 4.5 tuntia ja 40 km. Myös juoksulenkit on tehty samoissa maastoissa 3 krt, yhteensä 36.3 km.

Wattipyöräilyä anaerobisella kynnyksellä 80 min. Kerran myös sauvakävelylenkki/lihaskuntotreeni  ulkokuntosalilla Yyterissä, n. 1.30 tuntia.

Bianchi on käytetty huollossa ja se nyt odottelee keväisempiä kelejä. Samoin uudet maantipyöräilykengät ja satula.

Kevät vetää poluille

Maaliskuulle on pitkästä aikaa tullut hyvin, minulle hyvin, juoksukilometrejä. Pari pitkää lenkkiä tekee heti lisää matkaa. Viime viikonlopun pitkis kylläkin jäi tekemättä, oli yllättäviä oireita tulevasta flunssasta joten himmailin sitten myös liikkumista. No ne oireet meni ohi yhtä nopeaan kuin tulikin, ja lauantaina tein sitten jo kokeeksi pienen lenkin. Ei siis mitään isompaa tautia...

HimosVirtualRace vieläkin hymyilyttää, oli niin kiva kisa. Tähän mennessä paras ainakin vuoteen! 

Viikko 12, maanantai alkoi 45 minuutin kotikuntopiirillä. Tiistaina rentoa juoksua 1:06, 8.9 km avg 128 bpm. Illalla vielä joogaa 50 min. Keskiviikkona yhteistreeni vähän isommalla porukalla. Ryhmä jakautui kolmeen eri suuntaan ja minä lähdin tekemään osan kanssa rapputreeniä. Kevään ekat raput. Kiva treeni pitkästä aikaa, 1:10 yhteensä juoksua 4.85 km ja sykkeet 122/159. Portaathan oli oikein hyvässä  kunnossa mutta sinne johtavat tiet vielä aivan jäässä. Ehkä siitä johtuen ei portailla ollutkaan ruuhkaa.

Torstaina vein Bianchin keväthuoltoon. Huollatin myös itseäni fyssarin käsittelyssä.

Lauantaina pitkiksen sijaan lyhyempi pk-lenkki. 1:06, 9 km avg 129 bpm. Sunnuntaina maastoon tutkimaan missä kunnossa ovat lähimetsän polut. 1:22, 8.5 km avg 121 bpm. Vielä oli paljon jäistä ja lumista mutta myös mukavaa neulaspolkua. Illalla vielä wattipyörällä tunnin tempotreeni.

Viikko 13, maanantaina olikin kunnon sadepäivä, joten tein yli tunnin verran kehonhuoltoa ja liikkuvuutta, keskittyen lonkkien ja alaselän liikkuvuuteen. Siihen päälle vielä puolituntia joogaa.

Tiistaina extemporee lenkille metsään. Hyvä että on aina valmiina. Pääsin kaverin mukaan Ruosniemen poluille ja tulikin kiva lenkki. Pitkästä aikaa niissä maisemissa. Nekin tienoot ovat paikoitellen vähän muuttuneet, metsäkoneet on tehneet sielläkin aikamoista harvennusta.  Välillä tunsi olevansa ihan hukassa. Paikoitellen oli jäätä vielä mutta pääosin hyvässä kunnossa. 2:07, 13.2 km avg 126 bpm.

Keskiviikkona polkujuoksua Porin metsässä. 1:02 8 km avg 130 bpm. Olikin mielenkiintoinen lenkki, sikäli että meidän metsään on tekeillä uutta baanaa, osaa poluista parannetaan esim. märkien kohtien osalta. Hyvä juttu, nyt vaan on pääsyt taas käymään niin että kovin luonnonmukaisilta nuo suunnitelmat eivät vaikuta. Puita on kaadettu polun molemmin puolin mielestäni turhaan ja sepeliä vedetty leveään ja paksulti. Ei ole kivaa.

Joka tapauksessa maaliskuu oli siis hyvä juoksukuukausi, kilsoja tuli 147.6. Viimeksi noin paljon olen juossut viime vuoden huhtikuussa. 

HCM siirtyi syksyyn. Kesä aikaa treenata asfaltilla. Ihan hyvä sillä jotenkin talvi meni niin hurauksessa etten oikeastaan ehtinyt treenata maratonia varten. Edelleen uupuu ne pitkä maantielenkit.

 

Kevät...

Himos Trail Virtual Race

Wau. Himos Trail kyllä järjesti niin älyttömän upean virtuaalikisan ettei voi antaa kuin täydet kympit. Kisan omatoimiset järjestelyt jo kutkutti samoin, kuin olisi ollut matkalla Jämsään, ihan paikan päälle. Reitin suunnittelu, varusteiden miettiminen, sääolojen jännittäminen ja kaikki muu kisajännityksestä alkaen oli miltei autenttista. Viikolla postipate toi hienon kirjeen joka oli osoitettu oikein ”Polkujuoksijalle”, kuoressa oli varsinainen kisalappu ja vielä toinen jolla voi brassailla kun reissu on tehty eli "Finisher". Voi kun päivän postista tulikin hyvälle tuulelle. 

Vaikka reitti oli todellakin tuttu ja turvallinen, käytin sen suunnittelemiseen kyllä aikaakin saadakseni siitä sopivan ja oikean pituisen. Varsinkin kun saisin mukaani muutaman muunkin juoksijan, piti miettiä reitti niin ettei sitten haahuilla sinne tänne. Suunnittelu osuikin nappiinsa, sillä kaikkien mittarit piippasivat viimeisellä suoralla 25 km.

YyteriBibs

Olen paikan päällä käynyt Himostrailin juoksemassa kaksi kertaa ja ehkä sen vuoksi pääsin hyvin oikeaan fiilikseen. Himostrail on kilpailuna parhaita missä olen ollut. Reitit, huollot, järjestelyt ja kaikki muukin on ollut todella hyviä. Kuten nytkin, vaikkakin kisattiin virtuaalisesti. Pystyin niin kuvittelemaan itseni esim. nelivetonousun alkuun. Yyterissähän nyt ei kovinkaan paljon ole korkeuseroja, mutta löysin kuin löysinkin ihan oman nelivetonyppylän ! Meidän pieni juoksuporukkammekin antoi hyvät fiilikset. Kolme meistä oli ilmoittautunut kisaan ja mukaan lähti vielä neljäskin juoksija. Matka siis oli extreme 25 km.

Juoksimme lauantaina. Aamu alkoi pienellä lumisateella mutta lopulta keli oli todella hyvä, vaikkakin harmaa. Tuulestakaan ei ollut haittaa. Metsäteillä ja -poluilla yllättäen oli vielä jäätä ja lunta, mutta ei sitten ollut myöskääm märkää ja kuraa. Maastojuoksulenkkareilla itse lähdin mutta tavallisellakin tossulla pärjäsi hyvin vaikka muutamia liukkaita kohtia sattuikin reitin varrelle. Pitkospuilla oli liukasta, niitä ei nyt ollut reitillä kuin ihan pienen matkaa.

Reittimme alkoi Seikkailupuisto Huikeelta kohti Herrainpäivien luontopolkua, se on oikein kiva ja jopa tekninenkin pätkä ihan meren rannassa. Pituutta varsinaiselle luontopolulle ei tule kuin kilsan verran, mutta siis todella kiva pätkä polkujuoksuun. Aikalailla alkumatkasta jo kapusimme virtuaalikisan kohokohdan, eli nelivetonousun. Ihan oikessa kisassa, paikan päällä, kyseinen nousuhan on todella pitkä ja miltei pystysuora. Tämä Yyterin vastaava neliveto on lähinnä nyppylä, mutta kyllä siinäkin nyt mentiin varsinaista nelivetoa, huomattavasti lyhyempänä versiona toki!

Paikallinen nelivetonousu, jäinen ylämäki pakotti kontilleen...

Fatijärven sivustaa pitkin suunnattiin varsinaisille metsäpoluille. Metsää on monessa kohtaa kaadettu joten välillä oli maastokin sitten sen mukaista perunapeltoa, kun metsäkoneet on kulkeneet ristiin rastiin. Muuten polut olivat hyvin juostavia. Ensimmäinen juomatauko pidettiin kympin kohdalla. Hyvin pysyttiin oikealla reitillä, siinä vaiheessa kun käännyttiin takaisinpäin aiheutti metsähakkuut vähän pohdintaa. Pieni, asiaankuuluva, pummi tuli tehtyä kun maisemat oli hieman muuttuneet viime käynnistä. Yhtä polunpäätä ei löydetty laisinkaan. Ei siitä kuitenkaan isoa kömmähdystä päässyt käymään, aika pian päästiin takaisin oikealle polulle. Takaisin tullessa siellä täällä jo bongailin maastopyöräilijöitä, yhtään virtuaalikisailijaa ei näkynyt. Reitti oli ihan monipuolinen, oli sulaa polkua ja jäistä ja lumista. Hiekkarantaakin hetken ja pitkospuita. Varsinaista tienpätkää ei onneksi tullut kuin muutaman kerran pieni siirtymä. Keskisyke oli lopulta 128, siis ihan passeli. Aikaa meni 3 tuntia ja 42 minuuttia. Näin pitkää juoksua en ole tehnytkään pitkään aikaan, nyt jokatapauksessa juoksu oli rentoa ja helppoa ja kivaa. Energiat riitti hyvin vaikka jalat pikkasen lopussa painoivatkin. Kolme geeliä riitti näin rauhalliseen menoon. Juomarakossa oli urheilujuomaa, eikä sitäkään kovin paljoa kulunut.

Kisasta jäi kyllä oikein mahtava ja onnistunut fiilis. Kiitos siitä järjestäjille. Virtuaalikisan ensimmäiset suoritukset voi aloittaa heti perjantaina ja vielä sunnuntaikin oli aikaa. Kisaa pystyi seuraamaan instan stooreista melkein kuin olisi ollut paikan päällä.  Kisafiiliksiä jaettiin jatkuvalla syötöllä, aivan mahtavaa. Ilman muuta jäi sellainen kipinä ja kutina että haluaa ihan paikan päälle seuraavalla kerralla. Tälläiselle virtuaalikisailulle on näinä aikoina tarvetta, veikkaan että nytkin kyllä saavutettiin senlaista yhteisöllisyyttä että wau, hienoa kun sai olla mukana. En näe silti estettä miksei tällaisia tapahtumia voisi järjestää ihan normaalinakin vuotena.  Ehkäpä itse varsinaisen tapahtuman yhteydessä, tai vaikka etkot tai jatkot...

Aika mahtavat fiilikset 25 kilsan jälkeen

Tämä virtuaalikisa oli omasta mielestäni niin onnistunut etten voi kuin antaa ruusuja! Risuja ei tarvita.

Tästä pääset aikaisempien kisojeni tunnelmiin, HimosTrail 2017 ja 2018. Pitänee mainita että toisen osallistumiseni voitin arvonnassa. Siinä kysyttiin mistä kansallispuistosta oli pieni video, jossa pieni lapsi potkupyöräili pitkospuita pitkin. Arvasin oikein että kyseessä oli Selkämeren kansallispuisto. Siellä myös tässä kisassa juostiin hetken aikaa.

Juoksua hiekkarannalla

Maaliskuun eka viikko olikin hyvä treeniviikko, ohjelmaa oli helppo noudattaa. Tuntuu että kevät tekee ryminällä tuloaan, sen myötä on myös motivaatio kohdillaan. Vaikkakin heti kun keväisempiin keleihin tottui, tuprutteli taivaalta taas lunta. Välillä on ollut hyvät juoksukelit, sitten taas todella liukasta ja sitten aikamoista loskaa. Tätähän se yleensä onkin. Kevät.

Viikko 9 sisälsi mm. joogaa, kuntopiiriä, juoksua ja maastopyöräilyä. Yht. 10 tuntia. Fatbike-lenkki tehtiin Yyterin maastoissa. Keli oli todella tuulinen ja erittäin jäinen ja liukas. Mentiin todella hissukseen ja siltikään ei vältytty muutamalla kaatumiselta, onneksi selvittiin mustelmilla. Pieni lumi jäisillä reiteillä oli harmittavainen.

Viikko 10 oli myös hyvä, tuli paljon treeniä. Maanantain lounastauolla 40 minuuttia reippailua koiran kanssa. Päivän päätteeksi sitten juoksulenkki, 42:40, 5.2 km avg 132 bpm. Tiistaina kehonhuoltoa, rullailua ja fasciapalloa. Vähän myös lihaskuntojumppaa. Keskiviikkona juoksulenkki Yyterin rannalla. Siis ihan hiekkarannalla, sieltä oli lumet sulaneet ja aivan mahtavaa juosta hiekalla. Eipä ollut liukasta ja muutenkin keli oli mukavan tyven. 1:12, 8.6 km avg 125 bpm.

Tyttären kanssa biitsillä

Torstaina fyssarilla ja ehkä tuo olkapää jo rupeaa antautumaan. Toivottavasti, sillä se rupeaa jo nyppimään kun ei lainkaan ole kunnossa. Perjantaina wattipyörätreeni valkun kanssa. Nousevatahtinen, hyvä treeni. 20 min Pk2, 25 min AeK, 25 min Vk1, 10 min Pk2.  Yht 80 min. Syketasot Kaupin kynnystestin mukaiset.

Lauantaina viikon pitkis, 2:20, 18.25 km avg 127 bpm. Hyvä juoksu. Aamulla oli kylläkin muutama sentti uutta lunta ja sehän oli myös märkää. Lämpötila kohosi liki 4 plussa-asteeseen joten kohtalaisen lämmintä. Pienellä porukalla juostessa kilsat menee sukkelaan. 

Sunnuntain palauttava treeni tehtiin wattipyörällä, 1,5 tuntia peekoota.