tiistai 15. syyskuuta 2015

Maastojuoksukisoja

Reposaaressa järjestettiin tänä kesänä ensimmäinen juoksutapahtuma, Räpsöö Run. Toivottavasti se saa jatkoa vielä moneen kertaan, sillä tapahtuma oli oikein kiva. Matkoina 5 ja 10, ei virallista ajanottoa eikä sijoituksia. Erittäin hyvin onnistuneet järjestelyt vaikka runsas osallistujamäärä taisi yllättää järjestäjät.
Kelikin sattui taas kerran olemaan oikein upean aurinkoinen vaikka aamulla vielä sääennusteet lupasivat ukkosmyrskyjä!
Vähän etukäteen jännitti minuakin kun miltei kotimaisemissa osallistui tällaiseen kisaan, sitten onneksi tajusin että tämähän on ihan normi reipas lenkki, ei ole tarkoitus juosta kieli vyön alla. Hyvä valmistelulenkki Jämille, ajaksi sain hieman alle tunnin joten olen oikein tyytyväinen.
Juoksijat saivat mukavasti pientä naposteltavaa maalissa, saunaan pääsi ja ruokailukin oli erittäin runsas ja maukas, sen tarjosi Merry Monk. Suosittelen.
Reitti oli vaihteleva maisemaltaan ja maastoltaan, vitosen kiekka mentiin kahteen kertaan. Vähäisen asfalttiosuuden lisäksi oli soraa, hiekkaa ja metsäpolkuja...sekä upeita merimaisemia.

 



Mainio tapahtuma kaikenkaikkiaan, tällaisia ei näillä nurkin montakaan ole. Varsinkaan tällaisia joihin uskaltaa lähteä vasta-alkajakin. Ei se aika aina ole pääasia vaan se että uskaltaa lähteä mukaan tällaisiin tapahtumiin. Silloin ehkä saattaa juoksukärpänen lopullisesti puraista niin että osallistuu uudestaankin. Tapahtumissa saa aina erilaisen fiiliksen itselleen, voittajafiiliksen !

Tämä juoksu oli siis sopivasti noin viikon ennen Jämin kisaa. Hyvä treeni. Viimeinen viikko oli työreissusta johtuen lepoa, torstaina kävin vajaan tunnin reippaalla lenkillä, vähän mäkiä mukaellen..

Jämi21 oli sitten lauantaina, startti klo 11.00. Yllättävien syyskelien vuoksi kävi taas niin että aurinko paistoi, lämpöä noin 19-20 astetta. Erinomainen päivä, metsän siimeksessä oli suhtkoht sopivaa.





Viimeksi juoksin täällä pari vuotta sitten ja nyt kyllä kulki paljon paremmin. Aika parani vain muutamalla minuutilla mutta emme kaverin kanssa lähteneet edes sillä mielellä että saataisiin huippuaikoja. Nyt nämä mäet eivät olleet lainkaan niin hurjia ja raskaita kuin viimekerralla. Taisi tällä kertaa olla tarpeeksi energiaa tossuissa...huolehdin kyllä tarkkaan siitä että tuli otettua geelit tasaisin väliajoin.

Nousut ja laskut olivat kieltämättä vaikuttavia, muutamaan otteeseen kiltisti käveltiin ylämäessä. Korkein nousu oli 800 metriä. Eikä ne jyrkät alamäetkään ole mielestäni helppoja juosta.

Huoltopisteitä oli sopivasti neljässä kohtaa. Viime kerrallaha ostin täältä salomonin speedcrossit, niillä oli hyvä juosta. Nyt myös kokeilin kompressiosäärystimiä, eivät haitanneet juoksua eikä myöskään pohkeet krampanneet. Sitä vähän etukäteen pelkäsin noiden mäkinousujen vuoksi.
Vaikka vauhti ei ollut ihan hurja niin maastosta johtuen on jalat olleet pari päivää aika juntturassa, lähinnä takareidet ja kankutkin hieman.

Aika oli siis 2.26.47 matkana 21 km. Siis ei mitään ennätyksiä. Eikä ollut tarkoituskaan.Tavoite saavutettiin jo sillä että oli mukava juoksu, hyvä olo jälkeenpäin.


Siruunapaidat
Kyllä tuo mäkinen maasto sen verran vaikutti että aika naatti oli kun kotiin pääsin. Uni maittoi. Vaihteeksi sai aamullakin nukkua pitkään.

Pienellä palauttavalla kävelyllä käytiin perheen kanssa.Iltapäivällä pistettiin mökkiä talviteloille. Siellä ei välttämättä kovin enään ehdi käydä ennen talvea. Nämä viikonloput on kaikenlaista muuta puuhaa täynnä.



 

Tulihan Vaasassakin piipahdettua työreissussa. Kuopuskin pääsi iltarientoihin mukaan. Kun nyt sattuu asumaan tällä hetkellä Vaasassa...Hohtokeilausta ja iltapalaa Amarillossa...


Jälkkärijätski


Havtornet


Ensiviikonloppuna tiedossa tyttöjen viikonloppu Tikkakoskella.


torstai 20. elokuuta 2015

Helteisiä päiviä

Viimeinen lomaviikko alkoi edelleen aurinkoisena ja tosilämpimänä.  Mies meni jo maanantaina töihin joten kotiuduttiin mökiltä sunnuntaina. Jottei ihan mennyt hukkaan sunnuntai-iltakaan niin päätin lähteä pyöräilemään. Parintunnin reissu kaikenkaikkiaan ja paluumatka meni turhan reippaasti, mummua kun yllättäen kaivattiin lapsenpiiaksi pikkuveikalle...

Maanantaina ajattelin sitten lähteä palauttavalle pk-lenkille heti aamusta. Aika viileää oli aikaisin, n. 10 astetta vaan joten päätin hetken odotella. Kerrankin kun pääsee lenkille lämpimällä aurinkoisella säällä. Matkan varrella tein uusia reittisuunnitelmia ja kaarsin Herrainpäiville suuntana "Kräsöörän nokka" ja siellä oleva yhden kilometrin luontopolku. Arvelin kyllä jo mennessä että näin lämpöisenä päivänä kannattaa tarkkailla polkua jottei mitään luikertelijoita satu yllättäen eteen. Halusin kuitenkin käydä katsastamassa maisemia.
Heti kun polulta poikkesin rantakivikolle niin ai perhana heti oli käärme jaloissa...kiljahdin ja hyppäsin varmaan jonkin verran. Taisi käärmekin pelästyä, eikä ollut mikään ihan pieni mato. Pompein isoja kiviä myöten rantaanpäin ja mietein miten täältä pois mahtaa päästä...hetken suunnittelin reittiä ja palasin polulle vähän kauempana olevaa polkua myöten, aika vauhdikkaasti sanoisin. Lippalakki syvälle päähän ja vaaroja uhmaten jatkoin polkua eteenpäin että pääsen sieltä pian pois. Menin kyllä aika vauhtia ja pompein puolelta toiselle ja suorastaan loikein eteenpäin, en pahemmin katsellut muuta kuin jalkoihini ja huokaisin helpotuksesta kun pääsin sieltä pois.

Ihan extreme-treeni noin aamutuimaan. Tehokasta tuo polkujuoksu! Sykkeetkin taisi pompahtaa pois peekoolta...

Kräsööran nokassa
Olen usein käynyt tuolla juoksemassa, upeat maisemat ja vähän haasteellisempi polku, mutta keväisin ja syksyisin. Toiste en mene keskikesällä...

Jatkoin matkaa ja poikkesin sitten pientä soratietä pitkin golfkentän liepeille, ihan Yyterin rannan tuntumaan. Tarkoitus oli piipahtaa siellä olevaan huussiin, sitten huomasin että taas luikerteli yksi käärme tossujen edestä! Samalla totesin että huussin ovet oli auki, ei kuuloonkaan että olisin sinne mennyt, aivan varmaan olisin sieltäkin löytänyt käärmeen...onneksi ei ollut ihan pakottava tarve sillä en kyllä olisi mihinkään puskaankaan poikennut...

Tuossa vaiheessa päätin lähteä kotiinpäin ja asfaltilla...

No, aurinko paistaa ja olen kesälomalla, kokopäivä aikaa eikä siis mihinkään kiirettä niin käännyinkin sitten vasemmalle kohti Mäntyluodon Kalloa. Tässä vaiheessa lenkki oli taas muuttunut rauhalliseksi. Tepastelin sitten eteenpäin itseeni tyytyväisenä, olinhan jo parikin haastetta selättänyt joten endorfiinit hyrräsivät. Kallossa katselin vähän aikaa maisemia ja palasin kotimatkalle, asfalttia pitkin.



Näkymä Kallosta Reposaareen
Suomen vanhin pursiseura

Oikealla sataman nostureita
Aika upeat oli maisemat aamulenkillä. Pituutta tuli 16 km ja runsaat parituntia. Hyvä treeni !

Illemmalla sainkin sitten yllättävän puhelinsoiton työkaverilta! Lähtisinköhän Pomarkkuun melomaan...hhmmm. En kauankaan miettinyt ja sitten oltiinkin jo matkalla.

Kassi föliin täyteen pakattuna, mm. kumisaappaat ja bikinit, kumpiakin tarvittiin. Ilta meni joutuisasti, saunan päätteeksi polskittiin Pomarkunjoessa, samalla uimareissulla tuli käytyä myös Kankaanpäässä asti...menee siis raja keskellä jokea..aamulla alkoi aktiviteetit. Pari tuntia istuttiin mättäällä mustikkametsässä. Peppuja ei paljon tarvinnut siirrella sillä mustikkaa oli tosipaljon.


Nopea lounas, eväät reppuun, bikinit päälle ja kajakit kainaloon, se olikin sitten senpäivän menoa...

Kosken kuohuja Parkanonjoessa

Lets the Adventure begin...
Kunnioituksella katselin rannalta tuota koskenkuohuntaa, siis kajakkiin ja tosta eteenpäin..onneksi sain turvallisemmankin vaihtoehdon ja kun kaveri meloi vuorotellen molemmat kajakit joen alajuoksulle niin lähdettiin sitten siitä melomaan. 

Minulle taival oli ihan uusi ja outo, mutta aivan mahtava.




Kynäsjärvellä



Rantauduttiin evästauolle
Termarikaffeet ja ruisleipää

Aika rentoa menoa




Tunnin verran melottiin ja nautittiin aivan tyvenestä ja hiljaisesta maisemasta. Kynäsjärvelle päästyämme rantauduimme pieneen saareen hetkeksi ja nautittiin retkieväistä.

Pikkuhiljaa melottiin takaisinpäin, välillä vähän kaislikossakin, paikoitellen oli aika rehevää. Haukia taisi pomppia siellä täällä, onneksi varpaat ei olleet ihan vedessä asti...ties vaikka olisivat napanneet palasia. Kolmen tunni reissu taisi likimain olla kun päästiin takaisin, päätteeksi oli ihan pakko vielä pulahtaa jokeen vilvoittelemaan.

Tämä erityinen kesäpäivä oli kyllä ikimuistoinen, varsinkin kun keli sattui olemaan noin upea. Näillä endorfiineillä jaksaa taas kummasti.

Loppuviikko vielä nautitaan kesälomasta mökillä. Aurinkoa ja hellettä on luvassa ainakin ensiviikkoon asti.

Bikinit löytyy mökiltä ja kanoottikin odottaa siellä valmiina.



lauantai 15. elokuuta 2015

Vihdoinkin kesälomalla



Onpahan ja toinen lomaviikko lopuillaan, ilmat onkin olleet mitä parhaimmat sitten pitkään aikaan. Kesän pisintä hellejaksoa vietetään. Ei nyt mitenkään liian kuumaa ole ollut. Loma muuten alkoi "joulusiivouksella"...hahhah ! Innostuin siivoamaan keittiön kaappeja kun niitä ei koskaan jouluna ehdi siivota. Huom. eräs tuttu (vanhempi mieshenkilö) sattui juuri poikkeamaan kesken aherrukseni ja kuvitteli että noinhan naiset tekee kaksi kertaa vuodessa...voi mikä vitsi! Oikaisin oitis hänen väärän käsityksensä, ei meillä ainakaan !

Viikon ensimmäisen maanantain pyhitin metsään, mustikka taitaa olla näidenpäivien trendi! Mustikkaa on meinaan metsät pullollaan...kävin kahteenkin otteeseen ja yhteensä sain liki 8 litraa. Eilen tein sitten uuden reissun ja edelleen on metsä pullollaan mustikkaa. Metsään vaan kaikki hakemaan superfoodit talveksi. Pakkasesta löytyy nyt myös puna- ja valkoherukkaa, vähän mustaherukkaa ja vattujakin omasta maasta.

Ehkäpä teen vielä ainakin yhden mustikkamatkan lähimetsään.

Tätä riittää tänävuonna

Ensimmäinen lomaviikko miltei putkeen mökillä, sielläkin on puuhasteltu jokapäivä risujen ja oksasilppurin kanssa. Sahattu puita ja oksia yms. Siis miltei jatkuvaa lihaskuntoa ....jätinkin suosiolla viikon juoksutreenit väliin kun ajattelin vaan nauttia lomasta ja mökkielämästäkin vaihteeksi. On sitten saunottu ja uitu miltei jokailta. Mökillämme on parhaimmat löylyt missä ikinä olen ollut, joka kerta on myös aivan ehdottomasti pulahdettava laiturista mereen. Verenkierto vilkastuu ja endorfiinit jyllää...

Topi ja Pekkakin kävivät vilvoittelemassa
Merikin taas näkyy puiden väleistä ja aurinko pääsee perille



Tammi menossa silppuriin

Vanha ja laho omenapuukin sain kyytiä


Pariin kertaan olen ehtinyt juoksemaankin, pääasia että tulee juostua vaikka nyt en ihan ohjelmaa ole noudattanut. Alkuviikon eka treeni oli aika tahmeaa mutta kun alkuun pääsi niin hölkyttelin puolitoista tuntia peekoota. Löysin taas ihan uuden kuntopolunkin tästä lähistöltä. Olen huomannut ennenkin kun vaihtelee reittejä niin saattaa löytää ihan uusiakin polkuja. Eilen kävin pikaisella mäkivetotreenillä Yyterissä. Teki makeaa.
Shoppailemaankin on lomalla vähän ehditty. Viime yön oltiin kotona kun pikkuveikka Leo oli yökylässä. Pikapuoliin olisi tarkoitus palata mökille, puuhailemaan taas niitä näitä...valmistakin siellä on tullut, puiden kaadon lomassa on tiskipaikka saatu viimeisteltyä kuntoon.

Katettu ja tuulensuojainen paikka tiskaukseen, ruuanlaittoon ym.

Lettukestit

Ennen lomaa muuten käytiin viettämässä ehtoota Kirjurinluodolla, viiskymppisille kohdennetussa Kirvatsin Jytä-tapahtumassa. Tapahtuma oli laatuaan ensimmäinen, tosi suosittu joten jatkoakin varmaan seuraa. Esiintyjät olivat hyviä, mm. Hustlle Fizz, Eero Raittinen, Jussi & the Boys, Agents, Eini-discokin illan päätteeksi, se kyllä jätettiin väliin...


Husttle Fizz ja Eero Raittinen

Lokkilava




Toimistomme muutti juuri ennen lomani alkua uuteen paikkaan ja sitä kävimme työkaverin kanssa juhlistamassa yhteisellä lounaalla ja vielä jäätelöbaarissakin...loman jälkeen menenkin siis ihan uuteen työympäristöön ja se onkin aikamoinen muutos koska miltei mikään siellä ei ole niinkuin ennen. Siirryimme ihan uuteen työtilakonseptiin, se aiheuttanee syksyn alkaessa haastetta...


Aurinkoinen aamuhetki mökillä

Kanootti pesun jälkeen lähdössä melomaan


Pikkupopot yökylässä


Mökilläkin on pikkumies käynyt


Tämän kerran kerronta on vähän poikkinaista, on bloggaaminen vähän tökkinyt tuon ipadin kanssa. Ei mitenkään kätevä kuvien siirtämisessä.

Viikko vielä lomaa jäljellä, aurinkoisia päiviä luvattu vielä miltei koko ensiviikoksi.



torstai 23. heinäkuuta 2015

Pokaali

Nämä kesän kelit on olleet aika vaihtelevia, välillä sataa vettä ja tuulee ja välillä saattaa olla päivän pari hienompaa kesäkeliä,..kunnes taas kylmenee. Ei ole tarvinnut sortseja paljon käyttää.

Juoksulenkkejä on kuitenkin saanut hyvin soviteltua sateisten päivien lomaan. Jazz-hölkkään tuli osallistuttua parin vuoden tauon jälkeen. Onneksi näin sillä tänä vuonna sain jopa oikean pokaalin kakkos-sijan kunniaksi! Enpä ole moista ennen saanut, huolimatta siitä että sarjassani oli tällä kertaa kolme osallistujaa niin tosi makee juttu. Juoksukaverini saikin sitten omansa kolmos-sijasta.

Nämä pokaalitkaan ei tulleet ihan kuin "manulle illallinen" sillä tuloslaskennassa oli jotain hämminkiä eikä sarjassani ensin annettu kuin 1. palkinto. Kamuni kehoittivat minua kysymään mistä moinen johtuu. Pienen odottelun jälkeen sainkin minulle kuuluvan palkinnon ja olinkin sitten ikionnellinen! Kolmannen palkinnon vein sitten kotimatkalla kaverilleni.

Kannatti siis olla tiukkana ja odotella lopputulosta ! Olen tyytyväinen aikaanikin joka oli 43,45 matkana oli 7,7 km.
Keli oli tänä vuonna melko lämmin ja aurinko paistoi paikoitellen aika kuumasti. Vauhti oli tasainen ja olo mainio, pieni loppukirikin irtosi suhthelposti. Kirjurista lähtevä reitti kulkee jazz-kadun viertä asfaltilla ja kaartaa sitten Porinsillan yli jokirannan toiselle puolelle. Neljän kilsan kohdilla suunnataan lähemmäs jokea ja matka taittuu poluilla ja sitten pätkä soratietä pitkin  ja taas metsäpolulle, miltei maaliin asti.

Mukava jazz-tapahtuma, ensi vuonna uudestaan!

II-sija sarjassa N50


Seuraava haaste on sitten syyskuussa Jämillä. Siihen on ryhdytty treenaamaan, lähinnä maastojuoksulla. Lenkit on suuntautuneet nyt mäkisempään maastoon, normaalin tasaisen reitin sijasta pitäisi totutella mäkisempään alustaan jottei Jämillä ihan ensimmäisenä pauku pohkeet hapoille.

Maastolenkkimaisemia Porin mettässä

Sama paikka, mukava rypäs mäkiä...


Mustikkasato lähes poimintakypsää

Viikko vielä töitä ennen kesäloman alkua....