sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Pitääkö olla huolissaan...



Sunnuntain pitkis oli Kotirataultran 3 kierrosta, yhteensä 18,9 km. Tarkoituskaan ei ollut huimiin suorituksiin mutta nuo kolme kertaa oli tällä kertaa ihan riittävät. Jotenkin rupesi askel painamaan.
Juoksu kulki kivasti kaverin kanssa höpötellen, ekan kierroksen tehtiin parin muunkin juoksukamun kanssa. Yhteensä juoksijoita taisi olla n. 15-16. Keli oli mainio, aurinko paistoi, tuuli ei yltänyt Porin metsään asti joten se ei haitannut. Olisiko asteita ollut pari plussan puolella. Koko matkan höpöteltiin niitä näitä joten reissu meni sukkelaan, peekoota sen siis piti olla. 

Kun sitten katselin sykemittaria olin vähän ihmeissäni kun sykkeet on koko ajan olleet ihan veekoon ylärajoilla. Ihmekös rupesi tuntumaan kropassa. Onneksi siis tajusin lopettaa, mielessä oli että jos menen vielä enemmän niin palautuminen vaan kestää kauemmin.
2:22:01, 18.92 km sykkeet 156/171. Oho sanoisin...Garmin antoi tällaista palautetta:



Koko juoksu siis tuon mukaan oli ihan liian kovaa, peekoot minun juurikin mitatuilla sykkeillä pitäisi olla maksimissaan 122 pintaan. No, enpä ole tuollaista palautetta ennen saanutkaan.
Saattaa olla nyt että perjantain kova vetotreeni vielä painoi, samoin myös edeltävä flunssakin. Vaikka olen mielestäni hyvin siitä flunssasta palautunut, niin tuo nyt tuntuu siltä etten ehkä kuitenkaan. 
Perjantaina siis oli tarkoitus juosta 4 x 2 km veto ja tavoiteaika vedolle 10:30. Tuntui aika utopistiselta mutta sitten treeni sujuikin todella hyvin. Tein niitä kylläkin vain 2, sillä tie oli paikoitellen yllättävän liukas ja vatsa rupesi hieman pistämään hanttiin. Vetojen ajat olivatkin sitten 10:30 ja 10:38. (5:02/5:28, 5:19/5:19) Yhteensä lämmittelyjen kanssa 7.5 km ja sykkeet ihan maltilliset 135/156. Siinä ei siis tuntunut siltä ettei olisi palautunut.
Lauantaina uimatreeneissä pääasiassa tekniikkaa, todella hyvät treenit.


Maanantainakin kunnon treeniä, päivällä ensi puolituntia koiran kanssa metsässä nauttimassa hienosta päivästä. Illemmalla Porin metsässä maastolenkki 1:05, 7.29 km avg 138. Syke siinäkin vähän yläkanttiin. Päälle tunti wattipyörällä avg 118 joten siinä sykkeet kohdillaan.
Tiistaina lepopäivä. Keskiviikkona taas Katinkurussa tunti, 7.12 km avg 138. Senkin olisi pitänyt mennä rauhallisemmin. Siihen päälle vielä tunti rapputreeniä ja vähän juoksuakin siis. Siinäkin sykkeet 138/167.
Torstaina lepopäivä ja vähän kehonhuoltoa. Sunnuntain spinni oli pakko jättää väliin ja palautua. Istuessakin syke ei laske ihan niin kuin pitäisi joten seuraillaanpa nyt herkällä...

Huoltopisteen se tärkein juttu on vihreet kuulat...

Rankka viikko jota en olisi edes tajunnut muuten jollei tuo sykemittari olisi huomautellut.
Viikolla liikuttu maltillisesti, mielestäni, mutta liian kovilla sykkeillä...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti