OmatoimiMaratonilla

Toukokuun puolessavälissä oli alustavan suunnitelman mukaan kisa johon olisi pitänyt treenata todella hyvin ja paljon. HelsinkiCityMaraton. Ihan alunperin meidän piti kaverin kanssa juosta kyseinen matka Yyterissä. HCM on nyt siirretty syksyyn ja jostain kumman syystä myös tavoitteellinen maratonharjoittelu on ollut hieman vaiheessa. No, tavallaan vain ne pitkät asfalttilenkit on jääneet tekemättä. Pääasiassa olen pitkikset tehnyt maastossa, poluilla ja sorateillä. Pisimmät lenkit ovat olleet 18-19 km.

Koronan vuoksi tuntuu että motivaatiokin on vähän kärsinyt. Onneksi omassa treeniporukassa on ollut koko ajan pieni pöhinä päällä, valkku on keksinyt meille puuhaa ja yhteistreenejäkin on ollut, hieman pienempinä annoksina kylläkin.

Kalenterissahan on jo tovin lukenut että maraton juostaan eräänä tiettynä sunnuntaina. Sitä on vähän sivuutellut ja vähätellyt. Tuskinpa siitä nyt tällä treenaamisella mitään tulee, eikähän se ole edes mikään virallinen joten ei siis välttämätönkään...

Siis viimeisin pitkä lenkki nyt sitten olikin ihan maratonin mittainen, mitään tilastomainintaa siitä ei nyt tule mutta kylläkin hyvää mieltä ja luottamusta omaan tekemiseenkin.

Nyt ei ajalla itsessään ollut kovin merkitystä, vaan sillä että juoksi kyseisen matkan. Lähdin mukaan sillä mielin että voin juosta myös vain puolikkaan. Sama reitti mentiin kahteen kertaan. Koska isompia vaivoja ei puolivälissä ollut niin pithän sitä jatkaa kaverien kanssa. Olenkin nyt tyytyväinen omaan juoksuun, ei äkkiseltään huonompi suoritus kuitenkaan. Aikaa sitten menikin viitisen tuntia. 

Keskisyke oli 134, hieman olisi voinut olla alhaisempikin toki.

Juoksun jälkeen auton rattiin ehkä vähän huolestutti, pikkasen pohkeet paukkuivat. Olin onneksi varustautunut juoksussa kompressiosäärystimillä ja polvissakin oli teippaukset. Varmuuden vuoksi.

Matkalla SuviHoon kanssa

Maanantaina kävin puolentoista tunnin palauttavalla kävelyllä metsässä, pakarassa oli jonkinlainen jumi mutta muuten jalat toimivat. Tiistaina tuo jumi pisti oikein kunnolla joten tein pitkän rullailu- ja pallokäsittelyn joka tuntuikin auttavan.

Keskiviikkona jo aamupäivällä runsaan tunnin suunnistamassa (lomapäivä), siinä tuli hyvää palauttavaa hölkkää maastossa. Illemmalla stadionilla treenit, kahvakuulaa ja lihaskuntoa höystettynä pienellä rapputreenilläkin. Sitä ennen kävin viiden kilsan maastolenkillä. 

Ihan hyvin siis palauduttu.

Torstaina, siis vapuunaattona, pienellä treeniporukalla pyöräilemässä. Maantiefillareilla. Minulle tuli siitä 2,5 tunnin lenkura ja kilometrejä runsas 50. Oikein kiva vappulenkki.

Mäntyluodon Kallossa

Kunhan nämä kevätkelit lämpenee edes vähäsen, tulee varmaan enemmänkin pyöräiltyä.
Huhtikuussa tuli ihan kiitettävästi juostua, 154.2 km ja pyöräilyäkin 167.8 km.

Mukavaa Vappua!