Maanantaina jouduin arpomaan pitkään lähdenkö "Mikan Mielettömien Mailien" matkaan vai teenkö oman treenin, pk+vk+pk.
No päädyin mielettömiin maileihin, jo senkin vuoksi että saa vaihtelua treenipaikkaan ja muutenkin kivaa vaihtelua yksinjuoksemiseen.
Maanantain treeniksi siis muodostui nuo mielettömät kierrokset kuntoradalla. Radan pituuden arvioitiin olevan yksi maili. Viisi kierrosta ja jokatoinen hiljaa ja jokatoinen kovaa. Kovia kierroksia oli kaksi. No mun sykkeet oli jo heti alussa 160:ssa, siis sillä rauhallisella kierroksella. Toinen mentiin lujaa, syke oli jotain 161. Taas rentoa ja seuraava lujaa, sitä ei kyllä yhtä kovaa pystynyt päästelemään. Loppujen lopuksi sykkeet olivat aika kovilla koko 5 kierrosta. Käyrätkin meni aika tasaisesti. Kilometrivauhdit välillä 5,19-6,10.
Ei ollut huono vaihtoehto. Kieltämättä nuo rennot kierrokset olisi pitänyt tehdä pienemmillä sykkeillä.
Tiistaina lepoa. Onneksi. Aikamoinen räntäsade pitkin päivää. Illemmalla jo alkoi näyttämään kivemmalta keliltä, kunnes taas rakeita niin että maa oli kauttaaltaan valkoinen..
Kahden viikon kuluttua pitäisi olla HCR:n starttiviivalla. Muistutus tuli sähköpostiin, tieto mihin strattiryhmään sijoittuu ja juoksunumero...nyt viimeistään pitää ruveta miettimään miten tämän loppuajan käyttää. Tankkaukset ja varusteet jne. Koska tähtäin on nyt toukokuun lopulla olevassa polkujuoksukisassa, yritän olla asettamassa itselleni turhia paineita puolikkaalle...jos nyt lähelle kahta pääsisi niin pitäisi olla tyytyväinen. Toisaalta nyt on kertynyt noita vauhtiharjoituksiakin joten....
Keskiviikon treeni oli 90 minsaa maastojuoksua aerobisella kynnyksellä. Harmitti katsoa ulos kun oli taas niin kolea ja sateinen päivä. Suuntasin kuitenkin Ruosniemen metsään kunnon poluille ja pistelinkin sitten reippaasti ja melkein pari tuntia. Totesin kyllä että pitäisi treenata asfalttipuolikkaalle mutta juurakot ja kalliot oli houkuttelevampia.
Torstai taas lepopäivä. Perjantaille oltiin sovittu vetotreeni. Valkku oli kuiteskin väärässä viikossa ja kuvitteli että meillä on cooper-testi..no tavallaan hyvä, en ehtinyt jännittämään etukäteen mitä varmaan olisin tehnyt jos olisin etukäteen tiennyt. Hhmm...olikohan se kuitenkin etukäteen mietitty juttu..
Perjantaiksi siis testijuoksu. Kolme kilometriä täysillä josta sitten saatiin samalla cooper-tulos. Ensiksi lämmittelyä kolme kilsaa ja sitten menoksi. Tarkoitus ei ollut että täysillä juoksisi vaan niin että jaksaa samaa vauhtia siis loppuun asti. Vauhdin jako meni hyvin sillä jaksoin lopun 250 m painaa oikeesti täysillä. Kirivaihde siis löytyi.
Sain matkalla väliaikatietoja ja hämmästelin kyllä itsekseni vauhtia. Mielessä kävi että kyllä tuo vauhti tosta pian tippuu..
Kolmen kilsan ajaksi 15,57. Cooperin tulos 2250 m. Siis erinomainen. Keskari 5,19. Waudewau...en olisi uskonut. Vähän oon tyytyväinen ! Juoksun jälkeen eniten tuntui keuhkoissa. Siellä kuulemma keuhkorakkulat poksahteli tyytyväisenä. No ne rakkulat taisi paukkua oikein reippaasti sillä seuraavan puolituntisen kyllä yskein niitä rakkuloita pihalle :) Hapenottokyky siis parani ja huimasti. Keskisyke oli 157.
Illalla venyttelin Martan kanssa.
Lauantain alamäkitreeni vaihtui lepopäiväksi.
Vappu vähän sekoitti suunnitelmia, tai enemmänkin sää. Räntää on sadellut miltei enemmän kuin jouluna...
Pitkä lenkki siirtyy vapunpäivään. Sään pitäisi olla jo aamusella aurinkoinen.
Jokin aika sitten minulle ehdotettiin liittymistä Takomorunnersin bloggaajaksi. No tietty lähdin mukaan, siitä myöhemmin enemmän. Yhteisön kautta olen osallistumassa LoppiExtremeen heinäkuum lopussa. Sinne aletaan treenaamaan sitten NutsKarhunkierroksen jälkeen. No, ensiksi tietysti HCR pois alta.
'
Kahden viikon kuluttua pitäisi olla HCR:n starttiviivalla. Muistutus tuli sähköpostiin, tieto mihin strattiryhmään sijoittuu ja juoksunumero...nyt viimeistään pitää ruveta miettimään miten tämän loppuajan käyttää. Tankkaukset ja varusteet jne. Koska tähtäin on nyt toukokuun lopulla olevassa polkujuoksukisassa, yritän olla asettamassa itselleni turhia paineita puolikkaalle...jos nyt lähelle kahta pääsisi niin pitäisi olla tyytyväinen. Toisaalta nyt on kertynyt noita vauhtiharjoituksiakin joten....
Keskiviikon treeni oli 90 minsaa maastojuoksua aerobisella kynnyksellä. Harmitti katsoa ulos kun oli taas niin kolea ja sateinen päivä. Suuntasin kuitenkin Ruosniemen metsään kunnon poluille ja pistelinkin sitten reippaasti ja melkein pari tuntia. Totesin kyllä että pitäisi treenata asfalttipuolikkaalle mutta juurakot ja kalliot oli houkuttelevampia.
Torstai taas lepopäivä. Perjantaille oltiin sovittu vetotreeni. Valkku oli kuiteskin väärässä viikossa ja kuvitteli että meillä on cooper-testi..no tavallaan hyvä, en ehtinyt jännittämään etukäteen mitä varmaan olisin tehnyt jos olisin etukäteen tiennyt. Hhmm...olikohan se kuitenkin etukäteen mietitty juttu..
Perjantaiksi siis testijuoksu. Kolme kilometriä täysillä josta sitten saatiin samalla cooper-tulos. Ensiksi lämmittelyä kolme kilsaa ja sitten menoksi. Tarkoitus ei ollut että täysillä juoksisi vaan niin että jaksaa samaa vauhtia siis loppuun asti. Vauhdin jako meni hyvin sillä jaksoin lopun 250 m painaa oikeesti täysillä. Kirivaihde siis löytyi.
Sain matkalla väliaikatietoja ja hämmästelin kyllä itsekseni vauhtia. Mielessä kävi että kyllä tuo vauhti tosta pian tippuu..
Kolmen kilsan ajaksi 15,57. Cooperin tulos 2250 m. Siis erinomainen. Keskari 5,19. Waudewau...en olisi uskonut. Vähän oon tyytyväinen ! Juoksun jälkeen eniten tuntui keuhkoissa. Siellä kuulemma keuhkorakkulat poksahteli tyytyväisenä. No ne rakkulat taisi paukkua oikein reippaasti sillä seuraavan puolituntisen kyllä yskein niitä rakkuloita pihalle :) Hapenottokyky siis parani ja huimasti. Keskisyke oli 157.
Illalla venyttelin Martan kanssa.
Lauantain alamäkitreeni vaihtui lepopäiväksi.
Vappu vähän sekoitti suunnitelmia, tai enemmänkin sää. Räntää on sadellut miltei enemmän kuin jouluna...
Pitkä lenkki siirtyy vapunpäivään. Sään pitäisi olla jo aamusella aurinkoinen.
Jokin aika sitten minulle ehdotettiin liittymistä Takomorunnersin bloggaajaksi. No tietty lähdin mukaan, siitä myöhemmin enemmän. Yhteisön kautta olen osallistumassa LoppiExtremeen heinäkuum lopussa. Sinne aletaan treenaamaan sitten NutsKarhunkierroksen jälkeen. No, ensiksi tietysti HCR pois alta.
'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti