Ilmastotalkoilua ja yksi ainokainen mäkäräinen

Maanantaina pikaisella juoksulenkillä sillä iltapäivällä kiirehdin jo junaan kohti Jyväskylää.

39:34 5.43 km avg 131 bpm. Jyväskylässä työreissulla. Tiistai kului siis peffan päällä koulutuksessa istuen. Onneksi oli hieman vapaa-aikaakin joten lähdettiin tutustumaan kävellen lähitienooseen. 

Käytiin mm. katsomassa minne se kuuluisa mäkikotka on haudattu. Suunnitelmaan kuului myös käydä tsekkaamassa mielenkiintoisen näköiset kiviportaat jotka iltapäivällä bongattiin. Matkalle osui myös vesitorni johon reippaasti kiivettiin portaita pitkin ihailemaan maisemia. Sieltä lähtiessä silmiin osui aivan mahtavan upean näköinen portaikko jossa askelmaa riitti pitkälle asti. Pertsana. 

Neron kiviportaat

Harjun puuportaat

Mullahan ei ollut lenkkikamoja edes mukana ja sekös harmitti. Ei ollut tiedossa että liki olisi noin upea treenipaikka. Kerran ainakin piti kokeilla, onneksi oli hyvät tossut jalassa. Ei kun helmat rullalle ja reippaasti ylös. Mahtavaa! Sitten piti jo kiiruhtaa kohti hotellia. Pientä täsmäshoppailua matkan varrella, mukaan tarttui vähän pyöräilyvaatetta kun oli jopa alennuksessa. Ei sitäkään mahdollisuutta voinut jättää käyttämättä. Keskiviikko meni taas junassa matkustaessa.

Torstaina osallistuin omasta puolestani ilmastotalkoisiin, siispä juoksin töistä kotiin, viikon pitkis. 2:32:38 18.94 km avg 128 bpm. Yritin pitää sykkeen niin että tulisi onnistunut pitkä pk. Pitäisi ruveta enemmän harrastamaan työmatkajuoksua. Idean tähän sain jo aikapäiviä sitten Kantapääopiston Johannalta. Tuntuu vaan että aina on jotain sellaista päivän aktiviteettia että pitää istua autossa. Sekin on kyllä omasta puolestani mietitty niin etten suhaa tuota välimatkaa eestaas vaan yritän sovittaa menot ja treenit ajallisesti yhteen. Usein päivälle tuleekin sitten pituutta.

Perjantaina sitten lepoa treenistä ja illalla piipahdin peräti puutarhan puolelle pihahommiin.

Työmatka juostaan pitkin pyörätietä

Ja sitähän riittää

Onneksi välillä pääsee piipahtamaan
myös poluille

Viikonloppu Tallinnassa. Siellä huomasin jo lauantaina että nilkka turpoaa ja on aika ilkeän näköinen puremakohta. Mäkäräinen oli päässyt puraisemaan palan perjantain pihahommien seurauksena. Ensiapuna jääpussia. Sunnuntaiaamuna ensitöikseen apteekkiin hakemaan puhdistusainetta.

Olen kyllä pari kertaa aiemminkin todennut että olen herkkä kesän ensimmäisille ötököille. Tämä oli kyllä pahin tähän astisista.

Maanantaina sairaslomalla jalkaa potien ja tajusin että taas menee muutama päivä ennenkuin pääsee treenaamaan. Höh ja höh taas kerran.

Lääkekuuri ja parit histamiinit auttoivat alkuun mutta vielä keskiviikkonakin oli pistos hurjan näköinen ja tulehtunut. Hitaasti paranee. Eipä kannata lähteä treenailemaan.

Perjantaina vihdoinkin oli nilkka siinä kunnossa että lähdin töistä suoraan juoksulenkille. Tuli siis viikon tauko yhdestä pienestä mäkäräisestä.

Maastolenkki ja päälle 10 mäkivetoa. Hyvä treeni. 1:26:49 10,31 km sykkeet 136/171

Maastolenkkiä Porin metsässä

Mäkivetoja
tukkimiehen kirjanpidolla

Viikolla ei siis montakaan kilometriä juostu mutta toukokuussa sain kokoon 116,1 km.

Rupeaa nyt jo hieman huolestuttamaan miten suoriudun siitä 55 kilometristä heinäkuussa.