Rappuset

Maanantaina piti lähteä pitkikselle joka jäi viikonloppuna tekemättä. Kuinka tuntuukin taas tutulta...

Eikä se juoksu ollut sitten ollenkaan kevyttä. Luulin että saan kääntyä piankin takaisin. Lähdin metsäpolkuja pitkin Yyteriin päin, matkalla bongasin uudet rappuset! Siis ikivanhat ja sammaleen peitossa, ei yleisessä käytössä vaan vähän pöpelikössä piilossa. Jotenkin nyt ne vaan pomppasi silmille "haa, rappureeniä", no rappusia on 37 kpl. Muutamaan kertaan testasin niitä ja siitä varmaan sain vähän virtaa lenkille, lopulta lenkin pituudeksi tuli pari tuntia. Tein myös toisessa kohtaa muutaman mäkivedon. Klassinen esimerkki taas kun juoksu tökkii ja yhtäkkiä se kulkeekin vaikka minne.

Ehkä nämä kaipaisivat vähän rapsutusta.

Keskiviikkona kävin vaihteeksi juoksemassa mäkivetoja Porin metsässä, kuinkas muutenkaan. Sykkeet oli jo alussa tosi korkeat, pitäisi varmaan vaihtaa kelloon paristo. Parin kilsan alkulämmittelyn jälkeen pistelin mäkiä edestakaisin useampia kertoja. Suhtkoht hyvin sujui, pari kilsaa rennosti takaisin joten matkaksi tuli 7 km.

Torstaina taas suoraan töistä lenkille. Siitä sitten kehkeytyi aika paskamainen lenkki. Työpäivän päätteeksi iski vähän kiire ja huomasin että turhaan ärsyynnyin. No, ajattelin että lenkillä leppyy. Nyt oli sykkeet ihan kohdillaan pk-alueella. Aika alussa jo totesin että vatsa on vähän sekaisin ja kahteen otteeseen jouduin biokätköilemään. 

Samoin suoraan vessaan kun sain lenkin päätökseen. Suoraan sanoen olin kiukkuisempi kuin lenkille lähdössä. Veikkaisin syylliseksi Lidlin urheilujuomaa, en sitä edes juonut kuin muutaman kunnon höläyksen juuri ennen lähtöä. Hcm tarjoilee maratonilla kyseistä juomaa joten ajattelin etukäteen totutella itseäni siihen. En kyllä kolmatta kertaa kyseistä tuotetta testaa. Olen välttänyt keinotekoisia makeutusaineita joten itseäni voin syyttää. Tyhmästä päästä sitten kärsii koko ruumis...

Pitkän aikaa olen käyttänyt Fastin Fastereidiä mutta nyt sitä en ole mistään löytänyt. Siinä ei ole lisätty keinotekoisia makeutusaineita.

Mutta lenkistä tuli 9 km ja aikaa pysähdyksineen 1,10. Ihan ok siis lopulta.  Sykkeet pysyi matalalla vaikka veetuskäyrä tuntui nousevan...

Kuinkas sattuikaan, kotona odotti postin lappu saapuneesta paketista. Tilasin alkuviikosta uutta Fendurex-urheilujuomaa jossa ei ole keinotekoisia lisä- eikä makeutusaineita! Se on myös ph-arvoltaan sellainen joka on hampaille parempi kuin moni muu urheilijuoma. Bongasin tuotteen Liikuntapäiväkirja- blogista. 

Perjantai oli lepopäivä sillä kävin hierojalla. Jalat ja pohkeet oli aivan täynnä jotain ihme jumeja.

Lauantai-aamuna käytiin poikien kanssa putsaamassa ne portaat. Innokkaiden apurien kanssa se kävi nopeaan.

Päivällä oli muuta menoa joten pääsin ne testaamaan vasta illalla. Kyllä niissä kohtuullisen treenin sai aikaiseksi. Kotoa sinne tulee parisen kilsaa peekoota. Viiden sarjoissa tein erilaisia variaatioita

ylös rappusia, hyvän kombo oli raput ylös ja viereistä alamäkeä juosten alas ja taas ylös. Välillä ylämäkivetoja. Nousukertoja taisi tulla n. 30-35, en kyllä pysynyt laskuissa. Rappusia on 37 kpl.

Sunnuntaina pitkä lenkki. Sekin siirtyi taas myöhempään päivälle, aamulla oli vatsa kipeä. Koko viikon on ollut ongelmia vatsan kanssa. Pakkohan sinne lenkille oli lähteä että saa noita kilometrejä alle, olin varautunut siihenkin että tulen piankin takaisin. Nyt oli uutta Fenderex-juomaa eikä se ainakaan tuottanut lisää vatsaongelmia. Juoksu tuntui kohtuullisen hyvältä, syke pysyi matalalla 127:ssä. Mukana oli muutama energiapastilli ja pieni juomapullo. 11 kilsan kohdalla käännyin takaisinpäin. Viimeiset kilometrit oli aika raskaita ja jouduin muutamaan otteeseen kävelemäänkin. Selkeästi oli energiat loppu. Koska vatsa oli ollut outo en ollut kovin hyvin syönyt kuin aamupuuron.

Positiivista oli se etten kertaakaan joutunut puskakäynnille. Pituudeksi tuli 21.9km,  aikaa meni 2.44 h ja keskisyke 127. Mutta hetkeen ei ole ollut noin raskasta juoksua.

Kolme viikkoa maratonille ja olen jo ihan epätoivoinen. Eihän tästä tule mitään...