sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Sunnuntain puolimaraton

Hanna, Taru, Kirsi pienellä lenkillä,
kuvasta kiitos Ellulle

Hommasin siis itselleni säännöllisen treenikalenterin keväälle asti. Taas on tarkoituksenmukaista harjoittelua. Ei pelkkää juoksua vaikkakin se on se pääasia, myös lihaskuntoharjoittelua, spinningiä, uintia yms. Joten kivaa tiedossa...

Ensimmäinen syksyn yhteistreeni oli ihan perinteisesti jumppaa. Alkuun lähdettiin mittarimadolla. Puuttumatta puuttuviin lihaksiin tossut liukuivat alta pois. Eihän se sitä liikettä siis helpottanut. Samoin kävi mm. sivulankussa, pitoa ei ollut kun tossut eivät pitäneet.

Niin, sitä joutui siis taas kenkäkaupoille. Nyt kaapissa on ensimmäiset mizunot. Päädyin sisäpelitossuihin sillä niiden ei pitäisi olla liukkaat, löysin onneksi kerrankin edulliset tossut. Tuntuu että kaappi pursuaa juoksutossuja. Onneksi spinning sujui vanhoilla kengillä, ei tarvi sinne hommata erikseen uusia. Spinni on minulle ihan uusi juttu ja tykkäsin kovasti. Siinä voi heittää aivot narikkaan, mennä hemmetin hyvän musan tahdissa käskyjä kuunnellen. 

Viime sunnuntai olikin supersunnuntai, aamulla pitkä lenkki ja illalla vielä spinni päälle. Aamun pk lenkki oli hyvä, ei ihan niin kevyt kuin piti. Keskivauhti 6,23 ja matkaksi 21,56 km. Keskisyke 143. Spinnissä sykkeet pysyi matalana vaikka hiki virtasi, sykkeet 106/135.  Maanantaina lähdin vaihteeksi maastopyöräilemään. Tarkoituksella ihan kevyesti, pääosin helppoa maastoa mutta toki muutama tekninenkin pätkä. Pyöräilyä tuli 1,35 tuntia keskisyke 100 ja kilometrejä 17,8.


Tiistaina jo ihan normi pk-lenkki. Tunnin verran keskarina 124. Keskiviikkona liikkuvuustreeniä salilla. Erinomaisia liikkeitä. Torstai piti olla lepopäivä mutta siirsin siihen perjantain vedot. 4 x 1 km. Alkuun ja loppuun peekoota. Treenin pituudeksi tuli 9,2 km ja 60 min. Vedot 4,59/5,14/5,22/5,07. Hyvä treeni.

Perjantaina lepopäivä ja lauantaina ensimmäinen uintitreeni! Se vähän aiheutti perhosia vatsaan etukäteen, jostain syystä. Siinä mentiin epämukavuusalueelle mutta lopulta tietenkin turhaan jännitin, ihan hyvin meni ja tuli vähän käsi- ja potkutekniikkaa treenattua. Pääsin ainakin alkuun siinäkin hommassa.

Lauantaina käytiin myös tsekkaamassa kuuluisa Mauri-myrsky! Se nyt oli jo aikalailla laantunut mutta ihan hieno happihyppely merenrannalle. 




Tänään olikin vuorossa puolimaraton! Noormarkun puolikas ja Oravakymppi, järjestäjänä Noormarkun Nopsa. En olekaan ennen kyseisessä tapahtumassa ollut. Ihan kivan oloinen pikkutapahtuma. 

Treenitehtaalaisia oli muutama juoksemassa ja minä lähdin Hannan kanssa tavoitteena rento ja leppoisa lenkki kivassa syyssäässä. Seuraa saatiin Tarusta ja kolmistaan mentiiinkin sitten koko matka. Alku lähti hippasen kovaa mutta koitin seurata vauhtia ettei tulisi liian reipasta menoa. Siis ihan fiiliksellä vaan. Seurailin vauhtia ja se oli aika liki kuutta, askel tuntui ihan kevyeltä joten sillä mentiin.

Matkalla oli 4 juomapistettä joissa otin vähän juotavaa ja heitin geelinappulaa suuhun. Tasaista vauhtia. Juttuakin riitti miltei loppusuoralle asti joten vauhti oli ihan ok. Toki muutaman viimeisen kilometrin odotti koska se maali tulee ja vähän joutui keskittymään siihen menoon. Lopussa irtosi ihan pieni loppukirikin ja maaliin päästiin hyvällä ajalla. Mun aika oli 2.09.16 ja oli minun ennätysaika puolikkaalla. Keskivauhti oli 6,01 ja keskisyke 148 joten ole ihan tyytyväinen juoksuun. Rennosti se meni ilman liikaa yrittämistä, onnistunut juoksu. Kotona oli kyllä olo sellainen että kaikkensa antoi ja energiat taisi mennä pohjamutia myöten. Illan spinnin jätin väliin.

Niin, olin omassa sarjassani toinen joten sain komea pokaalin mitalin lisäksi ! Harvinaista herkkua siis...

 

Seuraavaan puolikkaaseen voisi harkita jotain täsmätreeniä...


tiistai 11. syyskuuta 2018

Lappujuoksua Räpsöössä

Räpsöö Run. Pieni kylätapahtuma ilman ajanottoa ja virallisia tuloksia. Matkana 5 tai 10 kilometriä.
Olin mukana jo neljännen kerran. Tällä kertaa oli lähtöpaikkaa hieman muutettu eri paikkaan, maali oli samassa paikkaa kuin ennenkin, sama reitti joka on vaihteleva ja hyvä. Soratietä, hiekkatietä, pieniä polkuja ja ihan pikkaisen asfalttiakin. Maisemat tietenkin upeat kun Reposaaressa ollaan.
Ehkä tunnelma hieman kärsi edellisiin vuosiin nähden varsinkin lähdön kohdalla. Rannassa oltiin jotenkin enemmän keskeisellä paikalla, nyt alkuhömpät olivat Reposaari-talon pihalla. Entinen Reposaaren ala-aste, sorapiha jossa lämmittelynä kiva alkujumppa, mikä oli ihan yhtä hyvä kuin ennenkin, mainio ja pirteä vetäjä!

Tapahtuma oli pienellä porukalla järjestetty mutta sai kyllä kiitosta, kaikki tarvittava oli varmaan huomioitu. Kannustustakin oli matkan varrella ihan mukavasti, pieniä koltiaisia myöten.

Hintaan kuului sauna ja ruokailu jos halusi. Tällä kertaa en halunnut sillä meillä oli oma ryhmä koossa ja saunottiin yhden juoksukaverin pihasaunassa. Mahtavien löylyjen jälkeen sai siirtyä suoraan ruokapöytään joka oli katettu ihanaan puutarhaan. Miljöö oli kyllä niin perusräpsööläistä kuin vain voi, upeaa. Ilmassa oli ihan kesäjuhlan tunnelmia...

Olin ajatellut juoksevani ihan rennosti fiiliksillä, alkuun lähdinkin ihan varovasti kuunnellen miltä tuntuu. Juoksut on viime aikoina olleet lyhyitä ja letkeitä, ei siis mitään vauhtitreenejä. En vilkuillut mittaria matkan varrella. Seura kuitenkin imaisi mukanaan joten ihan reipasta menoa mentiin. Lämmintä oli edelleen vaikka syyskuu on menossa. Lämpötila huiteli kahdessakympissä, ei pahemmin tuullut kuin paikoitellen jossain rantaosuuksilla. Onneksi ei ihan aurinko paahtanut. Ekan kiepin aika oli n. 29 minuuttia, pieni kulaus vettä juomapisteeltä ja toiselle kierrokselle.  Luulen menneeni aika tasaista vauhtia, keskisyke 153. Kokonaismatkaksi mittarin mukaan tuli 10,2 km ja aika oli tosi hyvä, olin ihan yllättynyt vaikken edes piiskannut itsestäni kaikkea, loppuaika 58.41 ja  keskivauhti oli 5.45.

Pieni loppukirikin irtosi
kuva Maikku





Ensi talvikin sitten treenataan mahtavassa porukassa. Lähdin mukaan Treenitehtaan valmennukseen, onpahan taas puuhaa koko talveksi. Mitään varsinaista tavoitetta nyt ei ole, vielä. Suunnitelmissa pari vähän pidempää kisaa ensi kesälle mutta niitäkään ei ole vielä lukkoon lyöty.
Koitetaan vähän saada vauhtia juoksuun ja voimaa kroppaan.

Se on ainakin varmaa että seuraavat 9 kk taas treenataan tavoitteellisesti ja tosi mahtavassa porukassa. Uskon että edessä on monta hauskaa hetkeä.