Polkurallia Himos Winter Traililla !

Mikä viikonloppu! Himoksen polut hymyilyttävät vielä pitkään. Kisa oli täydellinen, juoksu oli tähän kuntoon nähden täydellinen, järjestelyt aivan timanttia! Nyt kun katselee ulos pimeään vesisateeseen ei voi olla onnellisempi, että viikonlopun vietti Himoksen lumisilla poluilla.

Perjantaina oli pakkasta seitsemisen astetta. Hyvä juoksukeli. Matkana Himos Night Easy, 6 km, mikä lopulta oli oikeastaan 6.7 km. Alkuun mentiin pyörätiellä joka sitten jatkuikin pitkälle ylämäkeen. Se oli paha, sillä syke oli muutenkin vielä korkealla kun vasta oli pääsemässä vauhtiin. Sanoisin että polut olivat kaiken kaikkiaan nopeita. Pahimmat ylämäet pyrin kävelemään. Juomapisteellä pysähdyin nauttimaan antimista ja ottamaan pari kuvaa. Näin lyhyellä reitillä olikin vain yksi huoltopiste. Siinä meni sitten pitkä rivi juoksijoita ohitse. Mutta kerrankin kun kisassa ollaan, pitää myös käyttää oheispalveluita. Tarkoitushan oli nauttia ja pitää hauskaa. 

Lähdössä oli tunnelmaa

Night Easy

Matkan varrelta löytyi tasaiseen tahtiin monenmoista rekvisiittaa ja kannustajaa. Hymy huulilla sai juosta koko matkan. Jopa joulupukki oli polun varrella. Useampikin ”juoksija” oli pyllähtänyt polun viereen, joko päälleen pystyyn tai muuten uponnut hankeen. Otsalampun valossa kuuset tuikkivat kuin tähtiä täynnä. Pari kilsaa ennen maalia oli alkoi nautinnollisen pitkä ja jyrkkä alamäki. Se mutkitteli sinne tänne ja oli myös liukas. Vähän se kyllä aiheutti huoltakin että pysyykö alas asti pystyssä. Perjantaina olin liikkeellä Hokan torrenteilla, niihin voi luottaa mutta varovaisesti sai mennä. Nastat olisi ollut parempi vaihtoehto. Alamäki oli sen verran pitkä ja vauhdikas että sen loputtua sama vauhti riitti pitkälle. Loppusuora tuntui pitkältä ja vielä yllärinä pari pientä ylämäkeä joissa vauhti kyllä tyssäsi kävelyksi. Ihan lopussa tosi jäinen ja muhkurainen pätkä ennen maaliviivaa. Saldoksi tuli 56:34, 6.71 km ja sykkeet 150/171. En muista koska viimeksi on sykkeet olleet noin korkealla. 

Tarjoilut olivat timanttia

Lauantain juoksu starttasi 11.15, joten aamulla ei ollut kiire mihinkään. Onneksi. Yö meni vähän levottomasti, sillä juoksujutut pyöri päässä ja kropassa niin ettei uni ihan niin vain tullutkaan. Vaikka edellisen päivän juoksu oli kova rasitus, ei se yllättäen painanut toista juoksua. Toki pientä jähmeyttä oli ihan alkuun. Reitti oli sama kuin yöjuoksussakin, joten tiesi mitä on luvassa. Juomapisteen kohdalta erkani pieni kolmen kilsan lisälenkki. Tähän matkaan sisältyi kaksi huoltopistettä. Koska ensimmäisen juoksun sykkeet oli ihan tapissa niin otin nyt tietoisesti hieman rauhallisemmin. Ylämäet kävelin. Juoksin miltei koko ajan pienessä letkassa ja se piti vauhdin sopivana. Myöskään loppukiriä en edes yrittänyt. Paitsi ihan siinä lopussa kun huomasin että pari selkää saisin hyvin kiinni viimeisissä ylämäissä. Tällä kertaa jalassa oli nastalenkkarit joten sai juosta ihan rennosti. Varsinkin alamäissä vauhdikkaasti, siinä kohtia jo ohittelinkin muutaman ja olin tyytyväinen. Huomasin että jotain on joskus treenattukin. Todennäköisesti rennosta juoksusta johtuen eivät jalatkaan kipeytyneet. Ainoastaan takareidet vähän kiristeli, luultavimmin ylämäkien vuoksi.

Vauhti todellakin kiihtyi loppua kohden

Lauantai juoksu Enjoy, oli pituudeltaan 9 km. Garminin matka 9.78km. Aika 1:19:46 ja 9.78 km sykkeet 140/157. Toisaalta yllätyin että sykkeet olivat noin hyvät. Ilmeisesti iltajuoksun kovat lukemat eivät paljon painaneet alla. Lauantaina juoksun jälkeen miltei suoraan savusaunan löylyihin ja tuli pulahdettua myös avantoon. Sitten vielä ruokailu joka kuului kisaan, jos oli valinnut tuplauksen. Noin hyvää gluteenitonta lasagnea en ole ennen syönytkään.

Juoksut eivät jääneet kroppaan jumittamaan, palautuminen kävi hienosti. Olisikohan avanto vaikuttanut asiaan. Vaikka juoksut olivat lyhyitä, ihmettelen etteivät ne enempään missään tuntuneet. Oudokseltaan. Pitkään aikaan en ole tuollaisia kovia juoksuja edes tehnyt. Garmin kylläkin huomautti pitkästä palautumisajasta. Molempina päivinä kuitenkin tein myös kehonhuoltoa. Maanantaina oli normi salipäivä. 

TriBabes Finland

Takana on nyt neljä kuukautta monipuolista treeniä. Valmentajan ohjelman mukaan, sitä olen hyvin noudattanut ja se on tuottanut tulosta. Ekana yönä pohkeet meinasi kramppailla ja vähän pisteli polvensivussa, muuten ei tullut mitään kipuja mihinkään. Ei juoksun aikana eikä sen jälkeen. Siihen olen oikein tyytyväinen. Sitä varten olen treenannutkin.

Ensimakua mitä mäen takana odottaa, luistimilla olisi ollut käyttöä

Kuinka sitä voikaan olla onnellinen kun on päässyt juoksemaan! Speksit ovat ihan toissijaisia, mehän oltiin nauttimassa ja pitämässä hauskaa. Siinä kisajärjestäjät onnistuivat täydellisesti. Uskon että meillä kaikilla juoksijoilla oli yhtä hauskaa!

Parasta paikan päällä, ensi vuonna uudestaan. (Juoksukaverini innostuivat ihan yhtä paljon...)

HimosWinterTrail, vihdoin ja viimein mukana lähdössä!

Vuoden eka lappukisa on ihan just. Kahden siirretyn osallistumisen jälkeen olen taas kerran menossa Himos Winter Trailille. Nyt näyttää vahvasti siltä että osallistuminen tällä kertaa tulee tapahtumaan. Olin miltei koko kisan jo unohtanut kunnes sähköpostiin tuli viestiä että, hei, olet osallistumassa juoksukilpailuun!

Koska viime vuosi oli mitä oli, ei tuota juoksua ole paljon alla. Sen puoleen olisi ollut taas viisasta perua koko tapahtuma. Syksyn mittaan olen päässyt sinuiksi sen kanssa että juostaan vasta sitten kun saadaan kuntopohja sellaiseksi että se luontevasti onnistuu. Nyt siis on tarkoitus lähteä vain nauttimaan kisafiiliksistä ja talvisista poluista. Sen vuoksi matkat on ne lyhyimmät. Kuinka ollakaan on meidän koko juoksuporukkamme miltei samalla viivalla, on sairastumisia esim. koronaa ym. alla. Mutta lähdemme sillä liikkeelle, pidetään hauskaa poluilla.

Valmennuksessa on otettu huomioon tuleva kisa. Juoksua on mukana vain vähän enemmän kuin tähän asti, sillä 6 ja 9 kilsan matkat nyt ei päätä huimaa. Enemmän on panostettu edelleen kehonhuoltoon ja voimaan. Juoksuissa olen keskittynyt siihen että sykkeet pysyisivät pk-alueella. Alkuvuoden treenit ovat olleetkin  monipuolisia. Ekalla viikolla juoksua, kävelyä, sauvakävelyä, uintia, voimaa ja kehonhuoltoa. Yhteensä 8,5 tuntia. Niiden lisäksi kyseiselle viikolle tuli miltei yhtä monta tuntia lumitöitä. Kakkosviikolla noiden lisäksi myös spinniä, yhteensä 7,5 tuntia. Lumihommat loppui miltei seinään kun alkoi vesisateet.

Reipas sauvalenkki tyyliin @tribabesfinland

Kolmannen viikon maanantaina juoksu-kävelytreeni. Rauhallisen hölkän jälkeen ihan juoksua. Minusta treeni oli onnistunut, tahti parani loppua kohden ja jo hetken mietin onko liian reipasta menoa. Lenkin päätteeksi totesin ettei sykevyö ollut mitannut sykkeitä ollenkaan! Harmitus oli suuri. 1:11, 8.3 km. Paras tahti 5:45 min/km. Garminin mukaan treeni paransi peruskuntoa joten eiköhän se ollut sitten hyvä. Tiistaina salilla voimaa ja keskiviikkona lepopäivä. Torstain juoksun vaihdoin sauvakävelylenkkiin, olikin kiva kimppalenkki. 1:49, 9 km, sykkeet 102/125 bpm. Perjantaina olikin taas uintitreeni. Lauantaina voimaa 1:03, sykkeet 109/143 bpm. 

Sunnuntaina tein torstain polkujuoksun. Siinä oli focus matalissa sykkeissä. Onnistuin hyvin, 1:20, avg 122 bpm. Matkaa ei sitten tullutkaan kuin 6.8 km. Nyt toimi sykevyökin sillä se kaipasikin vain uutta paristoa. Illalla vielä kehonhuoltoa 45 min.

Kotipoluilla ei lunta ole

uoksu oli kivaa ja tuntui että olisi hölkkäillyt taas pidemmänkin aikaa. Piti kääntyä turhan aikaisin takaisinpäin ettei mene suunniteltu treeni pipariksi.  Alkuun piti välillä ottaa kävelyaskeliakin että syke pysyy pk1:lla. Treenin loppu oli pk2:sta ja sen kanssa pärjäsi jo paremmin. Pystyi ihan rennosti juoksemaankin.

Vika viikko vielä rennosti. Nyt tuntuu siltä että Himoksen matkat taitaa loppua kesken...

Villasukkajuoksua treenikalenterissa!

Kolme kuukautta takana itselle räätälöityä kalenteria. Tulosta on tullut sekä käppyröiden, että oman tuntemuksen kautta. Esim. kuormitus on laskenut ja samalla palautuminen lähtenyt hyvin käyntiin. Treeniä on tehty pääsääntöisesti pk-alueella. Erilaisia ja monipuolisia treenejä, jotka rasittavat kehoa eritavoin. Alussa tuntui että olisi turhankin rauhallista, kun siihen tottui ja tosiaan huomasi olossa muutoksia, tahti rupesikin olemaan juurikin itselle sopiva. Olo on ollut paljon energisempi, olen jaksanut tehdä paljon kaikenlaisia muitakin asioita.

Tämän vuoden mahdolliset kisasuunnitelmat ovat vasta suunnitteluasteella. Todennäköisesti se tulee sisältämään paljon pyöräilyä ja uintia ja toivottavasti myös juoksua. Ainoa tavoite tässä kohtaa on tammikuun loppuun sijoittuva Himos Winter Trail.

Vähäisen harjoittelun vuoksi olen päätynyt lyhyimpiin matkoihin ja nyt se tuntuu hyvältä päätökseltä. Minkäänlaisia paineita ei ole, ainakaan vielä, suorittamiseen. Sopeutuminen siihen että lähtee juoksukilpailuun kävelemään/sauvakävelemään tai juoksu-kävelemään, on kyllä vaatinut totuttelua ihan omassa päässä. Kunhan sen on oivaltanut että itselleni haen hyviä suorituksia, on se lopulta ihan helpottavaa. Kisahan on onnistunut, kunhan on tyytyväinen omaan tekemiseen ja se että suorituksen jälkeen myös palautuminen lähtee kohtuullisessa ajassa käyntiin. No, eihän sitä oikeastaan ole ikinä tyytyväinen omaan suoritukseensa, näinhän se yleensä menee. Tällä kertaa tavoite kuitenkin on että tulee mukava kisa ja hieno viikonloppu.

Juoksu on kisaa varten mukana kalenterissa. Ihan rennosti ja edelleen kehoa kuunnellen. Olen aina sanonut että treenaamisen pitää olla myös hauskaa. Tänään treenikalenterista löytyy villasukkajuoksua. Mahtavaa!

@tribabesfinland

Maanantain keli täällä länsirannikolla on kovin tuulinen ja lumituiskuinen, pakkasta muutama aste mutta sehän tuossa tuulessa tuntuu jo paljon kylmemmältä. Muutamana päivänä olen myös sattumoisin joutunut tekemään  pihan lumityötkin. Ne on käyneet ihan treeneistä. Surkuttelen jo etukäteen miten olkapääni kestää vielä tulevatkin kolailut. Nyt lumi on vielä kevyttä pakkaslunta.

Villasukkajuoksu oli aivan mahtavaa. Lunta riitti ja kaikilla oli hauskaa. 57:38, 3.9 km ja sykkeet 131/153 bpm. (Alkulämppänä toimi kun autettiin pakettiautoa pois kinoksesta.)Pakkasta ei ollut kuin kolmisen astetta mutta tuuli oli navakkaa. Tämä oli ihan täsmätreeniä Himokselle !

Juoksusukka alimmaisena, kahdet villasukat ja välissä 
hedelmäpussi ettei vahingossakaan kastu...
kuminauhaa varoiksi nilkan ympärillä.