sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Rauta ei nouse ja kantapää repii..



Käyn säännöllisesti verenluovutuksessa, joskin vain pari kertaa vuodessa sillä veriarvoni on normaalisti niin matala etten voi usein luovuttaa. Puolen vuoden välein on osoittautunut hyväksi. Nyt alkuvuonna oli arvot tipahtaneet jo niin matalalle että sain kehoituksen käydä lääkärissä. Hb 111. Siis ihan normaalia että lukema on 123-127. Siksi en ole edes huomannut että olo olisi hutera, siis normaalia enempää. Ehkä vähän on saanut potkia itseään lenkille, saattaa olla että rankasti treenattu viime vuosi otti veronsa. No, kaikki testit otettiin ja hyviksi todettiin. Hb oli noussut jopa lukemaan 124. Varastorauta oli matala, 117.  Nyt sitten aloitin parin kuukauden rautakuurin joten katsotaan miten se vaikuttaa treenailuun.
Söin kolmena päivänä rautatabletin ja totesin ettei sovi vatsalle...
Nyt tarvittaisiin jo energiaa sillä pitäisi aloittaa treenit kevään Karhuviestiin.

Maanantaina kävin salilla treenaamassa 1,5 tuntia. Tiistaina piti ottaa pienet nokoset ( 10 minsaa) työpäivän jälkeen ennenkuin pääsin ulos. Otin alussa 3 km matalalla sykkeellä ja sitten muutamat n. 200 metrin vedot, reipasta vauhtia. Pari kilsaa hölköttelyä kotiin. Tuli hyvä mieli että raahauduin lenkille, keli oli lopulta ihan loistava. Vaikkakin tuuli ja satoi räpäskää.
Keskiviikkona työpäivä venähti vähän pitkäksi mutta menin suunnitellusti salille. Otin treenin vähän lyhyempänä, tehokas 45 min. 
Sain siis sopivasti kevään treeniohjelman tällä viikolla ja siinä oli heti perjantaina pientä vauhtileikittelyä, ihan iisiä. 3 km peekoota ja sitten vauhtileikkejä ja loppu peekoota.
Meni nopsaan pienessä tihkusateessa. Haasteen kohta 13 suoritettu siis.
Nyt kun treenit pääsi vauhtiin niin mietityttää kantapää...se on vähän vaivannut, ihmeellistä repimistä kantapään ulkosyrjällä kun venyttää jalkaa. Juoksua se ei ainakaan vielä haittaa.
Perjantain juoksu ei mitenkään vaikuttanut kantapäähän.
Lauantaina kävin Martan kanssa metsässä kävelyllä, tosi märkä keli. Sen jälkeen tein kunnolla pitkät venyttelyt ja rullailin jalkoja, pohkeet ja reidet eikä sekään haitannut. Näistä päätellen on varmaan vaan joku hermo pinteessä. Pitänee taas varata aika fyssarille...

Sunnuntaina osallistuin Katinkurun Kotirataultramaratoniin. Ensimmäinen laatuaan minulle. Kotirataultra suoritetaan tammikuun ja helmikuun viimeisenä sunnuntaina, missä ikinä mieliikään ja mihin aikaan vaan itselle sopii. Voi aloittaa aamulla ja lopettaa illalla, pitää vaikka taukoja välillä. Matka on 50 km tai puolikkaana 25 ja kaikki siltä väliltäkin kait käy. Tuloksen voi itse ilmoittaa jos haluaa.
Tänään tapahtuma oli järjestetty Porin metsässä, Katinkurun reitillä. Yksi kierros oli 6040 m. Tarkoituksena oli mennä kierros kerrallaan ja katsoa kuinka jaksaa, en ole aikoihin juossut pitkiä lenkkejä. No 25 km voisi olla järkevä. Saldoksi tuli sitten runsas 22 kilsaa. Polvensyrjä kipeytyi senverran että jätin matkan vähän lyhyemmäksi. Puolikas tuli kuitenkin juostua. Aikaa meni 2.51.19 22,24 km ja keskisyke 136.

Tänään tuli juoksuhaasteeseen muutama kohta ruksittua, 5. osallistu juoksutapahtumaan, 6. juokse vähintään puolimaraton, yli tunnin juostiin puuskuttamatta, hyvin kulki juttu joten kohta 15.



sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Pakkaslenkkejä

 Maanantaina heti aamulla fyssarille, mitään ihmeempää ei onneksi löytynyt. Hermopinnettä, jumia ja jäkitystä joten hoitona venyttelyä ja jalkapohjan rullailua. Kieltämättä on taas nuo venyttelyt jääneet vähemmälle. Nyt on enemmän ollut jaloilla töitä kun olen käynyt kuntosalilla, enkä ole kuitenkaan tuota lihashuoltoa vastaavasti lisännyt.
Maanantain käsittelyn jälkeen oli pohje senverran arka että jätin vielä salitreenit ja juoksun väliin.
Tiistaina kävin tekemässä pienen pk-lenkin, ihan ensimmäisen pakkaslenkinkin ! Siis juoksuhaasteen eka kohta suoritettu. Pakkasta jopa 7 astetta ja tuuli sen verran navakasti että pakkasen olisi voinut tuplata. Pistin varmuuden vuoksi kunnolla vaatetta eikä sitten ollut kylmäkään. 5,5 km ja 45 minsaa keskisyke 133 jotta rauhallista oli.

Vanttuut ja säärystimet kaivettu esiin
Keskiviikkona oli edelleen tuulista ja pakkastakin sen seitsemän astetta. Lenkki oli sovittuna joten Porin metsään taas mentiin. Nyt oli vaihteeksi vähän vauhdikkaampaa menoa 7,2 km, 48 minuuttia sisältäen lopussa pätkän palauttavaa kävelyä, keskari oli 147. Tarpeeksi oli päällä sillä ihan hiki meinasi tulla. 
Torstaina piti pitää lepopäivä juoksusta joten siitä tuli sitten salipäivä. Puolitoista tuntia vierähti. Lepopäivä siirtyi siis perjantaiksi. 
Lauantaina tein kunnon pakkaslenkin, 1,16 minsaa keskisykkeellä 126. Siis aivan mainio pk-lenkki. Pakkasta -12 joten jätin juoksun vähän aiottua lyhyemmäksi. Kerrankin oli varpaat ja sormet lämpiminä, peba vähän rupesi jäähtymään. Turhaan pelkää lähteä pakkasella juoksemaan, kun on pukeutunut oikein niin pakkaslenkki on aivan fantastista, kevyttä ja raikasta... jotenkin tuntui että keskiviikon vauhtilenkki teki tämän päivän lenkistä huomattavasti helpompaa.
Nyt on suoritettu juoksuhaasteen nro. 2 "juokse lumessa". Sen verran oli jo lunta että voi sanoa lumessa juosseensa, lumi pöllysi ja narskui mukavasti tossujen alla !




Tämä juoksuhaaste aiheutti myös sen että lähti sunnuntainakin juoksemaan. Aurinkoinen päivä ehti melkein jo loppua kun vielä pinkaisin pienelle lenkille. Pakkasta vieläkin se 12. Juoksin polkuja pitkin rannalle. Pikkainen viiden kilsan happihyppely, keskari 126. Meillä nyt sattuu olevan useampikin ranta mihin voisi suunnata mutta tietenkin The Ranta eli Yyteri, oli tänään kohteena. Usein sinne kyllä tulee suunnattua. Pidän myös juoksupäiväkirjaa joten myös se kohta haasteesta suoritettu. Siispä numerot 1,2,4, 21, 38 tuli kerättyä tällä viikolla.

Ensiviikoksi on luvattu vähän vaihtelevaa keliä joten katsotaan millaiseksi treeniviikko muotoutuu.





maanantai 8. tammikuuta 2018

Juoksuhaaste 2018

Osallistuin juoksuhaasteeseen ja ensimmäinen haaste suoritettu! Moikkasin vastaantulevaa lenkkeilijää, hän taisi vähän hämmentyä kun ei mitään vastannut. Olen myös lukenut ja kommentoinut blogeja, mm. Taivaanrannan juoksijaa ja  Hirveetä Menoa, siis sekin kohta suoritettu.

Tässä juoksuhaaste joten mukaan vaan, ei mitenkään mahdottomia ja koko vuosi aikaa haastella itseään,

  1. Juokse pakkassäällä.
  2. Juokse lumessa.
  3. Juokse niin hitaasti, että rasitus ei ole kävelyä kovempaa.
  4. Tee polkujuoksulenkki.
  5. Osallistu juoksutapahtumaan.
  6. Juokse vähintään puolimaratonin matka, eli 21,0975 kilometriä.
  7. Juokse mäkivetoja. 
  8. Juokse portaita.
  9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan.
  10. Lenkkeile kaverin kanssa tai osallistu yhteislenkille.
  11. Juokse paikkaan, jossa et ole ennen käynyt.
  12. Juokse työmatka tai osa siitä. Jos et ole töissä, juokse vaikka kauppamatka.
  13. Juokse vauhtileikittelylenkki.
  14. Juokse rankkasateessa.
  15. Juokse vähintään tunnin ajan sellaista vauhtia, että pystyt puhumaan puuskuttamatta.
  16. Juokse Cooperin testi.
  17. Ota itsestäsi kuva kun juokset.
  18. Tervehdi vastaantulevaa toista juoksijaa.
  19. Poikkea entuudestaan tuntemattomalle polulle ja juokse katsomaan mihin se johtaa
  20. Laske askeltiheytesi ja kokeile juosta nopeammalla frekvenssillä. Lisätietoja esim. täällä.
  21. Juokse rannalle.
  22. Juokse paljain jaloin.
  23. Juokse takaperin (ja ole varovainen!)
  24. Venyttele juoksulenkin jälkeen kunnolla.
  25. Lue ja kommentoi juoksublogia.
  26. Juokse juoksumatolla tai sisähallissa.
  27. Mene juoksutapahtumaan kannustamaan tai vapaaehtoishommiin.
  28. Yhdistä juoksuharjoitus johonkin toiseen liikuntaan. Mene esimerkiksi lenkiltä suoraan uimaan tai tee pyörälenkin päälle kevyt juoksuharjoitus.
  29. Tee eväsretki juosten. Pysähdy lenkillä syömään eväitä ja katselemaan maisemia.
  30. Juokse radalla.
  31. Juokse 400 metriä kovaa ja ota aikaa.
  32. Juokse yöllä.
  33. Lähde lenkille aamulla auringon noustessa.
  34. Juokse lenkki ilman, että mukanasi on yhtään elektroniikkaa. Ei puhelinta, ei juoksukelloa, ei musiikkisoitinta.
  35. Tee juoksutekniikkaharjoitus. 
  36. Tee nähtävyyskierros juosten. Tämän voi toteuttaa yhtä hyvin matkoilla kuin omalla kotipaikkakunnallakin. 
  37. Aseta itsellesi juoksutavoite ja juokse tavoitteeseen!
  38. Pidä juoksupäiväkirjaa vähintään viikon ajan.
  39. Tee luontohavaintoja lenkillä. Kuuntele linnun laulua, katsele kasveja, havainnoi vuoden kiertoa luonnossa.
  40. Juokse sama lenkkireitti kaikkina vuodenaikoina

Tämä viikko alkoi muutenkin reippaasti, heti maanantaina kympin lenkki ja suoraan töistä joten oli vielä valoisaakin, aurinko taisi ehtiä pilven taa. Yritin mennä tosi matalalla sykkeellä mutta vieläkin hiljempaa olisi voinut mennä. Keskisyke 137, matka 10 km, 1,18 minuuttia, keskivauhti 7,52 .Tiistaina oli salipäivä. Ohjelman mukaisesti puolitoistatuntia, vähän extrana vielä boxihyppyjä päälle ja hyvä mieli.
Tiistaina olisin mielinyt juoksemaankin sillä oli hieno ilma, maltoin kuitenkin mieleni ettei tule heti turhaa kuormitusta. Keskiviikolle oli sovittuna yhteislenkki Porin metsään. Keskisyke 143, matka 6,8 km,  47,23 min, keskivauhti 6,57. Peekoota siis edelleen.


Haaste nro 10. Juokse yhteislenkki.


Torstaina aikomus salille ja perjantaina juoksemaan. Viikonloppuna vähän pidempää.
Jes, hyvä draivi päällä.
Mutta sitten iski jokin ihme kipu toiseen jalkaterään. Kumma repivä tunne. Tein omatoimista tutkimusta eikä vaikuta siltä että olisi plantaarifaskiitti iskenyt, sitä silti pelkään.
Nyt siis varmuudenvuoksi juoksutaukoa viikonloppu, maanantaina heti aamulla fyssarille.

Mutta jokatapauksessa yksi juoksuhaaste lisää suoritettu, yhteislenkki, nro 10.Kumma kun ei jalka enään kipuile niin mieli tekisi juoksemaan. Lauantaina lähdinkin sitten pitkästä aikaa pyöräilemään. Kahden tunnin maastoajelua läskipyörällä, ihan hyvä lenkki. Keli oli oikein mainio, vähän lunta siellä täällä, poluilla ei paljonkaan ja pakkastakin korkeintaan 1 aste. Tuuleton vaikkakin pilvinen keli. Mahtavaa menoa. Ihan peekoota kylläkin.

Tammikuun maisemia Herrainpäivillä
























Sunnuntaina lepopäivä raskaasta treeniviikosta, hah ja hah. Tänään shoppailtiin naisporukalla, tytär ja tyttärentytär, pari mummua ja vielä mummun siskokin...siinähän se päivä menikin.




sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Vuoden eka lenkki, lyhyt ja pimeä


Uusi vuosi ja uudet tavoitteet. Viikko alkoi tiistaina salitreenillä, parin viikon tauon jälkeen. Keskiviikkona eksyin pitkästä aikaa bodycombattiin. Aivan mahtava fiilis. Potkuja joka suuntaan ja ne kulki hyvin, ihan kuin olisi ollut koivissa uusi vaihde. Nyrkkeilyosuus oli pitkä ja rankka ja se piti ottaa vähän varovaisesti. Mutta upeaa oli.
Torstaina olin valmistautunut lähtemään suoraan töistä juoksemaan. Aikaslailla rankka alkuviikko töissä ja myös kyseinen päivä sitälaatua että pakko päästä metsään tuulettamaan korvainväliä.
Rupesin vaihtamaan vaatteita kun huomasin ettei mukana ole kuin kahdet trikoot eikä lainkaan takkia. Hyvä minä. Ei kun kotiin ja seuraavana päivänä uusi yritys. En kotiutuessanikaan lähtenyt lenkille vaan kaffeelle kaverin luo. Sekin helppasi.

Kyllähän tämä treeniviikko alkoikin hyvin taas, perjantaina olikin töissä mukana kaksi varustekassia. Vahingosta viisastuneena, jos olisi ihan karsea sadekeli voisin mennä salille.
Aamusella kuitenkin jo oli senlaatuista päänsärkyä että oli pakko jättää lenkki väliin, varmuudenvuoksi. Nyt on kuitenkin aikamoisia tauteja liikkeellä. Uusi yritys viikonloppuna.
Lauantaiaamuna totesin että päänsärky johtuikin niska/hartiajumista. Siis olisin hyvin voinut lähteä lenkille jo edellisenä päivänä. Lauantaina tein ensin rauhassa vähän muita askareita ja oli jo sykemittarikin viimeistä painallusta vailla kun tuli pojat kaffeelle mummulaan. No se lenkillelähtö vähän venähti taas.
Kuvassa ei ole jääpuikkoja vaan lumisadetta

Hyvä pito polulla, ei ollut ainakaan liukasta



Kokeilin sitten lopulta ensimmäistä kertaa ledilenkkiä. Valo otsalle ja metsään. Oli ihan hienoa, näkyi hyvin, liukasta ei ollut joten sai ihan rennosti painella. Keli oli niin talvinen kuin täälläpäin vaan voi olla, pieni kerros lunta maassa ja pientä lumisadetta. Lenkki jäi vähän lyhyeksi sillä suoraan sanoen vähän arvelutti yksin pimeässä metsässä. Rupeaa kuvittelemaan kaikenlaista...suuntasinkin sitten rannalle ja sitä kautta kotiin. Tunnin lenkki siitäkin kuitenkin tuli.
Sunnuntaiksi oli sovittuna kyläreissu iltapäivälle. Mulla oli taas lenkkivaatteet puoliksi päällä kun tuli aikataulumuutos ja lenkillelähtö jäi. No, ehkä illalla...
Eihän siitäkään sitten mitään valmista tullut. Sentään sain tehtyä tunnin verran kunnon venytyksiä.

Joo. Onhan tätä vuotta menty vasta yksi viikko. Uusi yritys ensiviikolla.

Olen seuraillut Taivaanrannan juoksija-blogia ja bongasin tällaisen juoksuhaasteen! Vaikutti mielenkiintoiselta, ei mitenkään liian haasteellista joten liityin mukaan, se varmaankin potkii liikkeelle pahan päivän sattuessa. Vielä en voi kehua suorittaneeni yhtään haastetta, eihän sitä lauantain lenkkiä lasketa kun vasta tänään liityin kyseiseen haasteeseen. Uskoisin silti pääseväni hyvin mukaan, muutama kohta tuntui hieman haasteellisemmalta. Kuten "Juokse yöllä"...


maanantai 1. tammikuuta 2018

Mitä tapahtui viimevuonna

Alkuvuodesta asti mielessä muhi ajatus omasta pt:stä. Kävin kaverin kanssa inbody-mittauksessa Treenitehtaassa ja mietin ja mietin...voiko näin vanha akka ottaa itselleen oman personal trainerin. No, olen huomannut että kun jotain saan päähäni niin sitten myös lopulta sen toteutan.
Alunperin toiveeni oli pureutua juoksun lisäksi ravintopuoleen. Lopputulos oli siis vähän fiilausta ja neuvontaa ruokapuolelle ja keskityttiin pääasiassa keväällä olevaan polkujuoksuun Rukalla. Nuts Karhunkierroksen 31 kilometrille vähän apuja. Halusin lähinnä neuvoja järkevään treenaamiseen, en mihinkään huipputulokseen.

Treenit aloitettiin vauhdilla, kolme kuukautta aikaa. Olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni, erittäin tyytyväinen valmentajaani ja erittäin tyytyväinen nutsin aikaani. Sattuneista syistä tänä vuonna oli keli aikamoinen haaste, ilman lunta ja sohjoisia polkuja olisin todennäköisesti päässyt parempaan lopputulokseen kuin edellisellä kerralla. Sehän ei silti ollut edes tavoite, joten olen tyytyväinen kaikenkaikkiaan siihen että juoksu sujui paremmin, oli helpompaa ja mielekkäämpää.
Valmentajan kanssa tavattiin kerran viikossa, lähinnä erikoistreenien vuoksi. Vetoja ja testejä ja muuta senlaatuista mitä olisi ehkä yksin tehdessä jäänyt vähän vaiheeseen...

No, nutsin jälkeen huomasin ilmoittautuneeni maratonille. Kolmen vuoden jälkeen edellisestä. Jatkettiin valmentajan kanssa sopimusta ja aloitettiin harjoittelu maratonille. Keskityttiin pk:hon ja nopeutta lisääviin harjoitteluihin. Lihaskuntoharjoitteita unohtamatta. Enpä ole kesäisin näin paljoa treenannut sitten ikinä. Juoksuja ehkä auttoi se ettei kesä ollut kovin helteinen. Oli hyvät treenikelit eikä hellejaksot häirinneet mökkielämääkään. Maratonin aika parani noin puolella tunnilla joten pitää olla tosi tyytyväinen. Keväällä otetaan revanssia.

Maratoniin päättyi myös puolenvuoden valmennussuhde. Maratonin jälkeen jotenkin muutenkin jäi johinkin ihmekuplaan...treenit yhtäkkiä miltei loppuivat ja aikaa oli. Juosta olisi halunnut kokoajan mutta piti hieman rauhoittaa kroppaa ja ilmeisesti sitten mieltäkin. Yhtäkkiä ei ollutkaan valmista treeniohjelmaa eikä omaa valmentajaa. Se aiheutti vähän sellaista haikeutta, ei ollut sitä ydinporukkaa siinä.

Juoksukilometrejä sain kasaan hieman yli 1300 kilometriä. Oli kymmenkunta erilaista kisaa, lyhyistä jo pidempiin ja kaikenlaista siinä välissä. Kaduilla ja poluilla, maastossa mentiin juosten ja pyörällä.  Sain tosi paljon uusia tuttavuuksia juoksun parista. Näistä jatketaan tänäkin vuonna.

Tässä muutama hetki instan valitsemana...