Patikkareissu Paratiisilehdossa

Viime viikko on kudottu ahkerasti villasukkia. Kummitytöltä tuli synttärikutsu ja hetken mietittyäni päätin kutoa oikein kunnon polvisukat. Työt vähän hidasti hommaa mutta sainpas kuin sainkin viikossa valmiiksi. Villasukkia on tänä talvena kudottu jo useimpiakin pareja. Isoja ja pieniä.

Jonsukat
Malli Jonna Nordström/Villasukkarakkautta

Tällä viikolla olen koittanut perehtyä enemmän siihen peruskuntoon ja matalalla sykkellä treenaamiseen. Maanantaina puolisen tuntia ensin salitreeniä ja sitten uintia. Vaparia lyhyellä radalla, tuntui taas olevan hyvä draivi päällä, 1:00, 1700 m avg 108 bpm. Testasin samalla uusia uimalaseja, zoggsin predatoreita ja ne istui ensilaittamalla hyvin, ei tarvinnut korjailla. Tykkäsin. Uimalasien vaihtaminen ei välttämättä ole yksinkertaista, sillä ei ole itsestään selvää että ne sopivat omaan naamaan.

Tiistaina vuorossa vk-lenkki. Ensin pari kilsaa lämmittelyä ja viisi vauhdikasta, palautellen kotiin.

Hyvä treeni, aluksi ajatteli ettei tästä taida tulla mitään järkevää mutta kyllä se siitä helpottui matkan varrella, lopuksi olin oikein tyytyväinen itseeni. 1:04:55, 8 km sykkeet 134/158. Vk-alueen vauhdit 5.15-5.41. 

Keskiviikkona jätin joogan väliin villasukan vuoksi ! Just niin. Piti saada ne  pitkät villasukat valmiiksi perjantaiksi. Illan karhuhallia en jättänyt väliin. Tunti corea, kiertoharjoittelua, mm. kahvakuulaa, tankoa ja kehonpainoharjoittelua. Hyvä treeni.

Torstaina kehonhuoltoa mikä sekin jäi vähän villasukkien varjoon, mutta sukkaparin sain valmiiksi ja perjantaina synttärisankarin jalkoja lämmittämään.

Martan kanssa metsälenkillä

Lauantaina uintitreenit, treenattiin sivuttain tehtävää käännöstä. No, ehkä sekin harjoittelemalla rupeaa onnistumaan. Helpolta se näyttää mutta toteutus nyt onkin ihan eri asia. Kokeilin myös pullaria ja pädejä, pitäisi hankkia sellaiset. Nyt niiden kanssa voisi ehkä paremmin treenata kun tekniikka on paremmin hallussa.

Martan kanssa vielä lähdettiin juoksulenkille vaikka sitä ei kalenterissa ollutkaan. Aurinko paistoi niin kutsuvasti että oli suunnattava ulos ja metsään. Käymme yleensä koiralenkillä metsässä niin voin päästä hänet vapaaksi. Upea keli, suunnon mukaan speksit olivat 1:30, 9.8 km avg 126.

Rappusiakin löytyi, ihan hapottavat

Sunnuntaina patikkareissu Harjavallan Paratiisilehdon luontopolulle. Patikkahaaste suoritettu tammikuun osalta. Todella kiva reitti ja hieno keli. Tammikuu ja plussa-asteita, vihreää metsää ja kuivia polkuja. Aurinkokin rupesi pilkistämään. Hieno päivä. Aikaa meni 2,5 tuntia, 8 km ja keskisyke ei kovinkaan korkeaksi noussut. Reitin varrella oli myös parit komeat portaat, niissä taisi syke hieman nousta...

Eväät tietenkin taas maistui hyvältä, niinkuin aina tuollaisella retkellä. Tämäkin reitti on sellainen että pitää uudestaan kiertää keväällä kun on puissa lehdet ja muutenkin luonto heräilee.

Leffatunnelmaa..

Illalla vielä spinniin pitkästä aikaa. Musa oli mukaansatempaavaa, rokki raikasi, miltei pisti lauluksi välillä, hyvin polki siis, 1:15, sykkeet 117/164. 

Peruskestävyystreeniä tällä viikolla 7,5 tuntia. Hyvä määrä, uintia, lihaskuntoa ja kävelyä. 

Metsäterapiaa ja endorfiinejä halaamalla...

Garmin on nyt ottanut nokkiinsa jostakin ja pitää toimittaa se huoltoon. Kaivoin vanhan Suunnon ambit2 mittarin ja toimihan se vielä. Eihän juoksulenkkiä voi tehdä ilman että saa dataa talteen...

Takuuhan siitäkin on juuri mennyt umpeen. 

Metsäterapiaa ja peruskestävyyttä

Talvi ei vaan tunnu tulevan. Lämpöasteita ja jopa aurinkoakin hetkittäin. Tuulista ja sateista kyllä riittämiin. Juoksukelit oikeastaan siten mitä parhaimmat, ei pakkasia eikä liukkaita. Polut houkuttelevat lenkille ja metsä on vihreänä. Asfaltille pitäisi kuitenkin siirtyä sillä kevään maratonia ei juosta poluilla ja jalat pitäisi taas totuttaa kovaan alustaan.

Tiistaina kävin Martan kanssa metsässä juoksemassa, päiväsaikaan peräti.  Upea keli, metsä vihreänä ja raikkaana. Polut on mainiossa kunnossa. Ruokatunti oli liian lyhyt sillä metsässä olisi viihtynyt pidempäänkin. Aina silloin kun ei mukamas ehdi, juoksuttaa. 1:19, 8.3 km avg 129 bpm. Tiistain lenkin piti olla vauhtikestävyyslenkki, viikonlopun rapputreenit kuitenkin vielä jumitti pohkeita niin päädyin ihan palauttavaan juoksuun.

Keskiviikkona joogatunti ja sen jälkeen karhuhalliin. Vuorossa lihaskuntoa. 

Torstaina piti olla vain kehonhuoltoa, mutta päivällä oli taas niin kutsuva juoksukeli että pieni lenkki oli tehtävä. Metsässä. Martan kanssa taas, nyt vähän lyhyempi lenkki, 58 min, 6.2 km avg 127 bpm. Mutta onhan tuo metsässä juokseminen jo itsessään kehonhuoltoa siinä kuin mielenhuoltoakin. Välillä on vain pysähdyttävä ja nautittava maisemista ja metsän tunnelmasta. Illemmalla ihan ohjattua kehonhuoltoa 45 minuuttia.

Perjantaina pyramiditreeni. Oltiin treenikaverin kanssa tekemässä, ihan ohjeiden mukaisesti. naurettiin kun piti olla lunttilappu kädessä että muistaa millä sykkeillä piti mikäkin matka mennä...

Onnistunut treeni siitä kyllä tuli, 54:32, 8.83 km sykkeet 128/163.

Lauantai meni ikeassa joten se päivä oli siinä. Kummasti siellä saa kulumaan ihan koko päivän.

Sunnuntaina viikon pitkis.Viime viikon laktaattitestin mukaan pitäisi tehdä myös enemmän peekoota. Sitähän on nylkytetty mutta ilmeisesti liian kovilla sykkeillä. Pitänee tarkkailla paremmin lukemia. 2:06, 15.25 km avg 125 bpm. Keskitahti oli 8:17 min/km. Ei huonot lukemat pitkikselle. Pitkästä aikaa tein pitkän lenkin ainoastaan asfaltilla.  Lenkki oli hyvä ja tarpeeksi kevyt, vaikka olisi pitänyt vähän kevyemmin sekin tehdä.

Laktaattitestissä aerobinen kestävyysalueeni on 86-121, vauhdin pitäisi siis olla 9:00-11:00 min/km. Siihen nähden oli liian kova vauhti. Kun tuosta lähdetään vielä hidastamaan pitäisi siirtyä kävelyyn tai vaikka sauvakävelyyn. 

Tällä viikolla on kuitenkin tuota peekoota tullut tavallaan jo kehonhuollosta ja joogasta . Uinnissakin, ainakin minulla, on matalat sykkeet joten sekin on hyvää peekoota ja samoin pyöräily. Siis enemmän kävelyä ja patikkareissuja. 

Tekemisessä pitää olla myös ajatus mukana, viikonloppuna oli jo vähän oireita pipon kiristymisestä. Kaikkea pitäisi tehdä ja moneen paikkaan ehtiä.

Siis muutakin kuin vaan treenaamista.

Pispalan rappuja ramppaamassa ja laktaattitestiä

Niitä ei vissiin sais rampata sanoi joku, mutta kerran siellä nyt olin niin ihan tietoisesti sitä tein. Kahtena peräkkäisenä päivänä peräti!

Olin Varalan urheiluopistolla kpk/247:n järjestämällä talvi/juoksuleirillä. Kiva viikonloppu, liikuntapainoitteinen mutta kuitenkin ihan maltillinen. Ei liian ohjelmoitu. Hauska kokemus leireillä 30 muun juoksijan kanssa. Sain hyvän kaverin kämppikseksi, muitakin tuttuja oli paikalla ja sain  monta uutta tuttavuutta.
Viikonloppuun siis kuului hyvä seura, runsaat ruokailut, myös todellisen asiantuntijan esitys miten tulla sohvaperunasta ultrajuoksijaksi, erittäin mielenkiintoista. Samainen henkilö esitteli toisena päivänä Hokan lenkkareita, asiantuntijan kokemuksella tietenkin, Ville Maksimainen oli kyseessä. Kenkäesittely oli todella hyödyllistä, sillä kenkiä pääsi myös testaamaan. Itsellä nyt on jo kolmet Hokat, Speedgoat, Clifton ja Challenger. Olihan uusissa malleissa mehukkaat värit mutta yritin olla innostumatta liikaa. Testasin Torrenttia, kevyempi malli poluille. Tuntui jaloissa hyvältä ja todellakin kevyiltä. Ne saattavat olla hankintalistalla seuraavaksi. Kokeilin myös Rinconia, joka ei minulle ihan täydellinen ollut. Vähän liian ohut päkiän kohdalta. Hyvä että sain testattua sillä kyseinen malli on ollut mielessä.

Pispalan kuntoportaat

Näkymä Näsijärvelle

Lauantaiaamun yhteislenkin aikaan oli Pirkkahallissa Teskun  laktaattitestissä. Testiin ei moni lähtenyt mutta ajattelin että miltei vuosi väliä edellisestä, joten jos vaikka olisi jotain kehitystä tapahtunut.

Sykealueet on edelleen kovin alhaiset, pk on alue joka on heikoin joten sitä siis enemmän. Tarpeeksi matalilla sykkeillä.  

Peruskestävyysalue 86-121, mikä oli vähän viime kerrasta huonontunut.

Vauhtikestävyysalue 121-146, pysynyt samana.

Maksimikestävyysalue 146-166, tässä oli tapahtunut kehitystä.
Testiin meni aikaa 44:31, 5.51 km sykkeet 123/166.

Pirkkahallissa

Iltapäivällä lähdettiin koko porukan voimin testaamaan Pispalan kuuluisat portaat! Onhan niitä paljon, 311 rappusta. Varalasta hölkkäiltiin kilometrin verran portaiden alkuun, sen verran oli rappusia ettei niitä juostu. Reipas nouseminen kävellenkin hapotti sopivasti. Osan etenin myös pari askelmaa kerrallaan. Viisi kertaa kävin ylhäällä ja samaa kautta alas, jotenkin tulihan niitä muutamat. 

Tuntui silti että sitä olisi kyllä jatkanutkin mutta sanotaan että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, joten maltti mukana. 1:10, 4,4 km sykkeet 122/154. Rentoa hölkkää takaisin opistolle. 

Myöhemmin vielä mainio ja hyödyllinen venyttely- ja kehonhuoltotunti. Sai vähän uusiakin vinkkejä kehonhuoltoon. Illalla toistamiseen kunnon venyttelyt. 

Pyynikin näkötorni

Rappusia riitti

Sunnuntaiaamun pitkän yhteislenkin sijaan lähdimme taas omille teille. Pispalan portaista piti ottaa kaikki irti kun kerran paikalla ollaan joten sinne siis toistamiseen.

Nyt noustiin raput kolme kertaa ja väliin pieni hölkkäkierros rappusten alapäähän. Tämän jälkeen otettiin suunnaksi Pyynikki. Sieltäkin löytyi ihan kivoja pieniä polkuja ja maisemat tietenkin mahtavat kun korkealla harjulla oltiin. Etapiksi otettiin Pyynikin näkötorni ja siellä sijaitseva munkkikahvila. Onhan kyseiset munkit niin kuuluisia että toki pitää yhdet nauttia kun siellä on ollut. Gluteeniton munkki olikin sitten parhaimpia mitä olen syönyt. Sieltä vielä pieni "palauttava" hölköttely urheiluopistolle. 1:31:11, 8.2 km ja sykkeet 116/124.

Kotona oli jalat jo aika tukkoiset ja varsinkin pohkeet. Ehkä viikonlopun rappujen ramppaamisella oli jotain vaikutusta asiaan.

Maanantain pidin lepopäivänä vaikka melkein jo lähdin juoksemaan. Sen verran oli pohkeet jumissa että päätin jättää väliin. Palauttavan juoksun tein vetreemmillä koivilla tiistaina, 1:19:14, 8.3 km avg 129 bpm. Martta oli mukana ikionnellisena kun pääsi mamman mukaaan metsälenkille. Päästiin onneksi jo päivällä liikkeelle, illalla olikin taas aivan karsea myrskykeli, kovaa tuulta ja vesisadetta.

Tammikuinen metsämaisema Yyterissä

Kahden naisen tossuarsenaali leirillä...

Pirtsakka alku uudelle vuodelle...

Alkuvuosi onkin ollut ihan aktiivista treenaamista. Viime vuoden viimeisin treeni oli tiistaina, pieniä vetoja wattipyörällä ja sen päälle tunnin juoksulenkki. Wattipyörällä hiki suorastaan valui pitkin nenänvartta, 7x2 minuutin tehokkaat pyöritykset. Juoksua niin että sai joulukuun kilometreiksi ainakin 100. Saldoksi tuli 101.1 km.  Koska olin lomalla pääsin treenaamaan päiväsaikaan ja keli olikin oikein upea, aurinkoinen ja yllättävän lämmin. Plussan puolella joten ei olisi uskonut että on vuoden viimeisin päivä.

Keskiviikkona heti vuoden ekat yhteistreenit Porin metsässä, tutustuttiin porukalla uusiin kuntoportaisiin. Sitä ennen hölköttelin pari kilometriä ja sitten rapputreeniä päälle. Ei mitenkään kova treeni, lähinnä katsastettiin paikka. 1:10:50, 6,54 km sykkeet 126/155. Paremmat valot pitäisi olla, pimeällä oli todella hankala hahmottaa askelmat. Portaat ei lopulta ole kovin pitkät saatikka jyrkät, saa niissä kuitenkin ihan hyvän treenin tehtyä.

Torstain juoksutreenin tein ennen kehonhuoltotuntia kirjurissa. 47:00, 6.23 km avg 130 bpm. Edelleen todella pimeää. Lenkin päälle tunti kehonhuoltoa, mm. rullailua. Erittäin makeaa.

Perjantain ajattelin pitää lepopäivänä. Lauantaina uintitreenit, tekniikkaa tunnin verran. Sen jälkeen runsas tunti koiran kanssa metsässä. Aurinkoinen keli joten pakko päästä myös ulos. 

Sunnuntaina fillarointia wattipyörällä, tunti ja vartti pk-sykkeillä. Ihan oli hikistä hommaa.

Olin sunnuntaina myös ensimmäistä kertaa joogatunnilla. Se taitaa juurikin olla se laji mitä tähän vuoteen vielä tarvitaan. En oikeastaan kaipaa mitään rauhottumisia tai pään tyhjennyksiä, vaikkei niistä varmaan mitään haittaakaan olisi, isoin puute on liikkuvuus ja sitä saisi joogasta. Laji tukee hyvin näitä muita menoja.

Maanantaihan oli pyhäpäivä, loppiainen, joten pääsi lenkille jo aamusella. Auringonpaisteeseen.

Tein rauhallisen pk-lenkin osin metsässä ja osin Yyterin hiekkarantaa pitkin ja sieltä hiekkatietä pitkin kotiin. Kiva lenkki, aivan upea aurinkoinen talvipäivä. Yöllä oli jopa tullut lunta, hurjat 2 senttiä. 1:56:26, 13,32 km avg 125 bpm. Menin lepposalla askeleella, välillä maisemista

nauttien. Meren kohina ja auringonpaiste sai kyllä endorfiinit jylläämään.

 

Vähän myöhemmin vielä lähdin äkkiseltään tekemään mäkitreeniä. Pori Trail Runnersin järjestämälle yhteistreenille Ruosniemen mäkeen, 1:14:14, 5.36 km, sykkeet 117/143. Mäkitreenin tein kyllä reippaasti sauvojen kanssa. Laskittelukeskuksen mäki ylös 14 kertaa, muu porukka jatkoi vielä kauemmin mutta otin varman päälle näin ekalla kertaa, ei tule ylläreitä. Kivaa piristystä tuollaiset yhteistreenit. Välillä uuden porukan kanssa.

Huomenna voisi olla kehonhuoltoa. 

Niin ja ensi kesäksi on uusi kisa jo kovin suunnitteluvaiheessa...