sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Uinnin sietämätön vaikeus ja mielettömiä oivalluksia

Vaasan uimalaitos

Lomaviikko. Todellakin kunnon lomailua sillä lähdin visiitille Vaasaan, Kuopuksen luokse muutamaksi päiväksi.  Aamulla sai nukkua pitkään, vähän urheilla ja lounastaa ja shoppailla ja vaan olla. Tytär oli päivät töissä joten seurana oli myös hänen koiransa,  5 kuukautinen Nemo.
Nemo on aussi, Australian paimenkoira. Hänen kanssaan ei oikein pysty vielä lenkkeilemään, hän mieluiten syö kaikkea mitä löytää, tutkii ja haistelee jokapaikkaa tai sitten vetää ketarat ojossa maaten ja jää siihen.

Nemo, eikä mikään kiire...
Vaasassa oli vielä miltei täystalvi, ainakin lunta ja floskaa ja jäistä. Onneksi olin ottanut nastalenkkarit mukaan.
Maanantaina kuitenkin  suuntasin ensin uimahalliin. Sain uitua kilometrin. Olin jo altaassa kun tajusin olevani 50 m radalla. Kellossa tietenkin 25 m. Yritin näpytellä garminiin oikeaa altaan mittaa ja sain kellon ihan sekaisin. Kiltisti takaisin pukukaapille että sain silmälasit päähän. Vähän helpotti kun näki mitä näppäillä. Sitten takaisin uimaan. Olin ihan rauhallinen sillä ajattelin ettei minua kukaan tunne, joku saattoi katsoa että hullua puuhaa...ja sitäpaitsi olin lomalla joten mihinkään ei ollut kiire. Uinnissa ei oikein hengitys sujunut ihan oikein, tuntui hetkittäin että hommasta ei tullut mitään.
Tiistaina kävin pienellä juoksulenkillä, kevyellä sellaisella. 50 min 6 km avg 121 bpm. Ilman nastalenkkareita olisi ollut haasteellista. Iltapäivällä lähdin shoppailemaan, mukaan tarttui mm. pari pitkähihaista juoksupaitaa. Ehkä kaapista voisi hävittää pari vanhempaa pois.

Keskiviikkona taas uimaan, nyt valitsin lyhyemmän radan. Yllätyin kun hallissa oli happy hour ja sisälle maksoi vain 3 euroa. Kiva käytäntö. Yllätys oli myös se että halli oli aika täynnä koululaisia. Onneksi olin jo loppusuoralla kun rupesi radoilla olemaan tungosta. Sain sen kilometrin uitua. Myös vähän tekniikkaharjoitteita ja lopuksi altaanmitan vesijuoksua ilman juoksuvyötä. Edelleen hengitystekniikka paikoitellen pätki.

Botnia-halli

Keskiviikon iltaan olin jättänyt visiitin Botnia-halliin! Hieno paikka. Siellä on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin pari rataa varattu vain juoksijoille ja kävelijöille. Mahtavaa. Oli siellä sitten porukkaakin rataa kiertämässä. Juoksin ihan rauhallista vauhtia, sisältäen 6 x 200 m vedot. 53:48, 8,2 km sykkeet 137/160. Kuulostelin vedoissa oloa, päässä edelleen ihme jomottelua aina vedon jälkeen. Sen on pakko johtua niskoista joten varasin seuraavalle aamulla hierojan. Hierojan painellessa kallonpohjaa tuntui juurikin samalta kuin viime viikon vetojen jälkeen, toivotaan että käsittely auttoi.

Perjantaina olin taas menossa uimaan, nyt jo kotihalliin. En ehtinyt altaaseen asti kun uusista uimalaseista napsahti hihna poikki joten se siitä uimareissusta. Uin 200 m jotain mummorinulia ja se oli kyllä niin typerän tuntuista että siirryin vesijuoksuradalle.
Iltapäiväksi oli sovittu ulkoilua ystävän kanssa joten se pelasti päivän. Aurinko paistoi ihanan keväisesti. Pakattiin eväät reppuun ja lähdettiin reippailemaan Yyteriin kolmeksi tunniksi. Mahtavaa. Kevään ensimmäinen eväsreissu Yyteriin.




Lauantaiaamuna oli kalenteriin merkattu testijuoksu. Hups, enpä tehnyt. Uimatreeneihin menin. Katselin edellisenä iltana YouTubesta uintitekniikkavideoita. Juurikin hengitystekniikkaan liittyen. Sainkin pari hyvää vinkkiä ja toivoin että pystyisin niitä testaamaan. Ei ollut helppoa mutta kun vähän kävin asiaa läpi Maikun, treenikaverin kanssa, niin yhtäkkiä ymmärsin miten pitäisi hengitys jaksottaa. Se jopa onnistui ja kun testasin vanhaa tekniikkani, huomasin myös heti eron. Mahtava oivallus hei ! Tästäköhän se uintiura nyt jo alkaa, johan sitä on miltei puoli vuotta treenattu. Sain Maikulta myös oppia miten uinti aloitetaan liu´ulla. Sitä en ole kertaakaan ennen kokeillut ja nyt se lähti miltei samantien hyvinkin hienosti. Siis älyttömän hyvät fiilikset kun huomaa oppivansa jotain, siis varsinkin näinkin oleellisia asioita. Oikeita oivalluksia siis. 1000 m uintia ja lisäksi monipuolista tekniikkatreeniä .

Sunnuntaina alkoi päivä satujumpalla. Eihän mummu voinut kieltäytyä kun pääsi pienen kanssa jumppaamaan. Päivän pitkis siten siirtyi illemmalle.
Juoksukamun kanssa sitten juostiin oikeinkin hyvä pk-lenkki. 2:08, 17.09 km avg 131 bpm.

Tällä viikolla liikuttu ja treenattu 9 tuntia, Juoksua 31,3 km.


sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Mitä jos jääkin treenit väliin ?



Pitäisikö siitä potea huonoa omatuntoa jos jää treeni tekemättä ? Niinpä, se saattaa olla vakava paikka tai sitten siihen voi suhtautua järkevästi. Riippuu onko laiskottanut vai onko kipeä vai onko fiilis vaan sellainen että on järkevää vähän muuttaa treeniä esimerkiksi toiseen päivään. Sekään ei ole järkevää että viikon treenit jättää seuraavalle viikolle ja huomaakin sitten tekevänsä kaiken tuplasti. Minä mielelläni suunnittelen alkavaa viikkoa alustavasti, niin että hyvissä ajoin tietää pitääkö treenejä vähän muovailla esim. eri päiville. Työviikko saattaa vaikuttaa ja joskus myös se arkielämäkin, aina ei voi pistää treeniä etusijalle.

Kuluva viikko on mennyt vähän mukaellen...

Tiistaina kalenterissa vk2:sta ja siis pidempää vauhtikestävyyttä. Onneksi sain juoksukamun mukaan treeniin. Alkuverraa ja sitten reipasta noin kolme kilometriä ja loppuverraa kevyesti. 47:22, 6,9 km avg 141 bpm. Kohtalainen treeni, vauhti-osuuden olisi voinut mennä hieman ehkä hiukan tiukemmin mutta ihan hyvä oli näinkin. Keli oli aurinkoinen, pakkasta ehkä parisen astetta. Saisi jo kevät tulla kunnolla. Olisi kivaa päästä eroon talvijuoksukamoista.
Keskiviikkona Karhuhallissa yhteistreeniä. Yllätys, yllätys. Vuorossa 500 metrin vetoja. Treenit on viime aikoina olleet vetovoittoisia sillä Karhuviesti lähestyy.
Etukäteen en tiennyt millainen treeni oli luvassa. Päivän ateriat töissä jäivät vähän kevyiksi, päivä oli tiivis joten ei oikein ehtinytkään paneutua ruokailuun. Nestettäkin olisi voinut juoda muutakin kuin kahvia. 


Pieni alkuverra ja sitten 6 x 500 m. Vetojen välissä lihaskuntoa, 15 x punnerrus, 15 x vatsa, 15 x kyykky. Eka veto taisi olla 2.12. Sitten 2.07, 2.07 ja 2.06. Minulle tosi kovaa vauhtia. Neljännen jälkeen oli pakko lopettaa sillä tuli niin kumma fiilis. Vaikka tietenkin hiki oli kova rupesi nuppia kummasti viiraamaan, olo oli ihan ok muuten. Jätin vedot neljään. Yritin juoda ja kuullostella oloa. Ei huono muttei kyllä normaalikaan. Syke oli vielä vartin jälkeen yli sadan vaikka se normisti laskee saman tein alas. Ehkä tuli vaan käytyä oman kunnon äärirajoilla. Treenin sykkeet ihan normaalin rajoissa 126/165. 

Seuraavanakin päivänä oli vielä päässä jännä tunne, siksi jätin varmuuden vuoksi perjantain tonnin vedotkin väliin. Muista syistä jäi myös kaksi uintitreeniä väliin.

Lauantaina olisi ollut mahdollisuus jo lähteä kevyelle lenkille uimisen sijaan. Ulkona vesisade ja jäinen pihatie ei kyllä liiemmin kannustanut ulos. Tässä vaiheessa rupesi jo omatunto soimaamaan. Sitten mietin uudestaan ja keskiviikon jälkeenhän ei ole jäänyt kuin yksi juoksu väliin joten aivan turhaan stressaa ja voivottelee ettei ole moneen päivään mitään tehnyt. 


























Sunnuntaina viikon pitkikselle. Kovin pitkä siitä ei lopulta tullutkaan, n.11 km mutta aikaa kului 1:38 keskisykkeen ollessa 121. Lähdin pyörätietä pitkin mutta huomasinkin olevani taas metsässä. Oli ihan pakko käydä tarkastamassa missä kunnossa polut olivat. Vielä oli lunta ja paikoitellen jäistä, mutta myös mukavaa sulaa polkua. Kävin myös Enäjärven luontotornilla pitkästä aikaa. Sinne pääsee näppärästi suoraan pyörätieltä, vain 150 m ja pääsee kipuamaan torniin.
Onneksi jalassa oli Hokan Challengerit, niillä sujui siirtyminen asfaltilta poluille vaivatta.

Tällä viikolla treeniä tuli vain kolmisen tuntia, juoksua  22,5 km.

Keskiviikon outo olo ei siis ollutkaan sitä että olisi tullut kipeäksi, ehkä niska sitten jämähti jumiin, se kyllä oireili pari päivää. Pitänee käydä hierojalla.



sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Parin viikon treenit ja muuttuneita Suunnitelmia


Tiistaina oli lomapäivä ja olinkin suunnitellut jo että käyn rauhassa lenkillä tai uimassa yms. Sainkin yllättäen ajan fyssarille jo aamulla joten päivä menikin rennosti vailla treeniä. Käsittelyn saivat pohkeet ja reidet, joten ei kannattanut lähteä juoksemaan. Taisivat olla aikalailla jumissa, käsittelykin tuntui monta päivää.
Koska tiistain kevyt pk-lenkki jäi väliin, kävin keskiviikkona hölköttelemässä kevyesti ennen jumppaa. Töiden jälkeen Katinkuruun, 47:21 6,2 km avg 132 bpm. Sen jälkeen tunnin tehokas kuntopiiri. Juoksulenkki oli taas sellainen perinteinen, kolme kilometriä takkuavaa ja raskasta, ei mitenkään nautinnollista. Kun käännyin takaisinpäin, olo keveni ja mieli jotenkin avautui...huomasin haistelevani metsän ja puunhakkuun ihania tuoksuja ja seurailin puiden latvoja ja kevään etenemistä, kaikenlaista hömppää. Mutta siis fiilis nousi ihan taivaisiin. Hyvää terapiaa ja endorfiinejä korvien väliin.

Vielä ei stadionille pääsee treenaamaan.

Torstai-iltana olin jo menossa hallille, valmiina vetotreeniin kun kuulin ettei vuoroa ollutkaan. Tuli siis siitäkin lepopäivä. Ei ollut kuin sisäkamat mukana joten se siitä.
Perjantaina aamulla uimaan ja testaamaan kauan odotettuja uimalaseja. Edellisellä kertaa menikin vanhat rikki joten tilaus saapui juurikin oikeaan kohtaan. Uitua tuli 1100 m.

Sunnuntaina aamulenkki juoksukamujen kanssa. Juostiin kolmen naisen voimin rentoa peekoota 2:13 14,9 km avg 121 bmp joten mainio aamunavaus. Lenkki meni nopsaan monenmoisen höpinän merkeissä.

Viikko oli sattuneista syistä vähän vajavainen liikunnan suhteen, treeniä vain nelisen tuntia ja kilometrejä kertyi 21,1.
Helmikuussa juoksin kuitenkin mielestäni hyvät 133,7 km.

Toisella viikolla tiistain vuoro oli taas juosta Katinkurussa vk2:sta. Taas kerran koitin keksiä jotain tekosyitä lähtöön. Mitäpä jos tekisi ihan vaan pelkän kevyen lenkin... jokatapauksessa kun pääsin kohtaan mistä piti alkaa reipas vauhti niin alkoihan se. Treeni onnistui ihan hyvin alkutakkuilusta huolimatta. 46:01 6,76 km avg 141 bpm. Vetojen vauhdit 5:30 molemmin puolin.

Sisähallikin on jo käynyt tutuksi

Keskiviikkona Karhuhallissa treenitehtaan kanssa, pyramiditreeni ja loppuun kilsan veto, joka meni aikaan 4:42. Yhteensä 36:18 5,58 km sykkeet 145/176.
Karhuhallissa torstainakin ! Vetotreeni taas. 500 m x 6 . 55:48 8,22 km sykkeet 145/174. Vedot välillä 4:44 -5:28. Hyvä treeni. 
Nyt tuli kolmena päivänä peräkkäin vetoja, toisaalta en luulisi niiden kuormittavan liikaa sillä ajallisesti ne eivät ole olleet pitkiä.
Perjantai ja lauantai olivatkin sitten molemmat palauttavaa uintitreeniä. Ensin 1500 m vaparia tunnin verran ja toisena päivän enemmänkin tekniikkaa. Tekniikkatreenin ohessa veikkaisin että matkaakin tuli se kilometri. Uintitreeni oli erityisen hauskaa tällä kertaa, tahdistus-uintia ja kylki-uintia mikä oli ihan uusi juttu minulle ja olikin kivaa, siis se jopa sujui hyvin. Sen pitäisi auttaa potkutekniikkaan. Tahdistuskin meni suhtkoht ok. Loppuun tehtiin 25 m nopea yhteislähtö ja yllätyin että pysyin ihan muun porukan perässä. Mulla on ollut vaikeuksia vasemman käden asennon kanssa ja nyt kun oltiin tiiviisti vierekkäin niin huomasin että pakosti korjasi käden asentoa kun oli toinen uimari ihan vieressä. Edistystä siis !























Sunnuntaina aamulenkiksi pitkä ja rauhallinen Hippokerhon kanssa. Hippokerho treenaa kesän polkujuoksuihin. Tänä kesänä niitä on nyt tiedossa kolme kappaletta. Sunnuntailenkki kesti 2:54:21 21,35 km avg 125. Keli oli aurinkoinen, viima teki paikoitellen kylmäksi mutta oikein onnistunut juoksu.
Toisen viikon treenit runsas 7 tuntia ja kilometrejä kertyi 41,9 .

Surullisen perhetapahtuman vuoksi jouduin luopumaan karhuviestipaikastani, joten se tänä vuonna
jää väliin. Siitä seuraava tähtäin taitaakin sitten olla puolikas Yyterissä toukokuun alussa. 


Kesä- ja heinäkuun kohokohdat on selvillä, lokakuun polkuhippoihin arpa vetämässä. Yllättäin näppäiltiin Hippolaisten kanssa ilmot sisään syyskuun alkuun, Nuuksio Classic Trail Maraton. Onneksi on yhtä pöljiä juoksukavereita jotka ei liikoja mieti kun mennään ! Tulee olemaan ensimmäinen käynti Nuuksion kansallispuistoon.

Hippojen geelitauko.
Nappulat poskessa  kuten näkyy.




sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Avantouintia


Kalenterin mukaan tämä viikko on ollut palauttava viikko, mutta jotenkin vaan tuntui aika tiukaltakin parista lepopäivästä huolimatta.

Maanantaina kevyt juoksu, 1:01, 7.23 km avg 121. Keli oli jäinen joten nastalenkkareilla mentiin. Pyörätiet ovat kyllä jo sulana mutta kotoa lähtiessä on melkein kilometrin verran pelkkää jäätä.
Tiistaina vk-treeni. Jäiset kelit jo tympäisevät joten suuntasin Porin metsään. Katinkuru on sulana joten hieman mukavammin juostava. Toki paksu sorakerros tekee siitä pehmeänä myös hieman raskaamman. Sain juoksukaverin mukaan, vauhtikestävyyttä alkuverran jälkeen runsas pari kilometriä. 48:46, 6,82 km sykkeet 138/160. Vauhdit vedoissa 5:36 ja 5:41. Siis rennosti kiiruhtaen mentiin. Nyt nuo olivat ihan riittävät vauhdit.
Keskiviikkona tunnin treeni karhuhallissa . Juoksua tuli 4,26 km lihaskuntotreenin ohessa. Alkuverraa ja lopuksi vähän vetoja. Kivat treenit, juoksutekniikkaa ja mm. boksihyppyjä. Niitä ei olekaan pitkään aikaan tehnyt joten ne sitten kyllä tuntuikin. Koko kropassa vatsalihaksia myöten mutta varsinkin pakaroissa. 



Torstaina lepopäivä ja lähdettiin juoksuporukan kanssa testaamaan Yyterin Ruutujärven avantouintipaikkaa. Suurimmalle osalle se oli ensimmäinen kerta. Niinpä myös minulle. Kaikki olivat yhtä innoissaan, ihmeissään ja lopulta älyttömän tyytyväisiä ja ihmeteltiin porukalla miksi ei tällaista ole ennen tehty. Niinpä. Minäkin asun paikasta runsaan kilometrin päässä ja joskus aina on ollut mielessä että pitäis kokeilla. Nyt tuli sitten testattua ja mahtavaksi todettua. Ekalla kertaa mentiin suoraan avantoon ja vasta sitten saunaan. Viisi kertaa käytiin pulahtamassa, ensimmäisen kerran jälkeen avanto tuntui aivan ihanalta. Pakkasta oli liki 10 joten ylimääräisiä seisoskeluja ei tehty. Kyselin etukäteen miten pitäisi varustautua, pipo pitää olla tai joku lakki, laitoin myös ohuet juoksusormikkaat ja vielä sukat jalkaan. Sormikkaat olivat hyvät ja periaatteessa sukatkin. Niillä voi mennä veteen asti, eivätkä ne olleet liukkaat. Polku laiturille oli tosi jäinen. Siihen oli pistetty muutama mattokin. Minun sukkani vaan sen jälkeen kun ne kastuivat, tarttuivat märkinä jäiseen maahan ja mattoihin kiinni. Välillä matto meinasi ihan tulla mukana. Nauroin ihan kippurassa kun jouduin nostelemaan jalkojani, sukat venyi ja paukkui mutta onneksi pysyi jalassa. Ei voinut pysähtyä sillä silloin ne todellakin tarttuivat kiinni jäähän.
Aivan mahtava avantoreissu.

Lauantaina aamulla aikaisin olikin treenitehtaan porukalla 3 kilsan testijuoksu. Ensin kolme kilsaa alkuverraa ja sitten  sama matka takaisin lujaa. Viimeksi mulla meni koko testi pilalle kun luovutin jo ensimmäisen kilsan jälkeen. Nyt oli muitakin tekemässä samaa niin juoksu meni paljon paremmin. Loppuajaksi tuli 15:17 sykkeet 146/175. Taisi 10 sekuntia olla hitaampaa edelliseen nähden. Keli oli hieman liukkaan oloinen joten askellukseen ei välttämättä saanut tarpeeksi pitoa. Tein loppuun vielä pienen palauttavan juoksun, 19:55, 2,42 km. Syke oli vielä korkealla, avg 149 bpm. Alkulämmön kanssa yhteensä tuli matkaa 8,42 km.
Juoksujen jälkeen suoraan uimahalliin. Tuntiin sain 1100 m uintia ja vähän tekniikkaakin.

Sunnuntaina taas Katinkuruun pitkikselle. Nyt olisi vuorossa KPK:n Kotirataultra. Taas siis kello soi seiskalta jotta ehtii syödä aamupalan ennen juoksua. Mentiin parin kaverin kanssa ihan rauhallista vauhtia, mitään tavoitematkaa ei oikeastaan ollut. Kotirataultraa voisi juosta katinkuruun ja takaisin niin monta kertaa että saisi kokooon esim. 25 tai 50 km, tai ihan kuinka paljon itsestä saa irti. Parin kierroksen jälkeen jäin juoksemaan omaa menoani ja ajattelin että jos nyt sen 20 saisi täyteen niin hyvä. Sitten mietin kesän tulevaa 55 kilsan polkujuoksua ja totesin että kyllä nyt vaan pitää jaksaa enemmän. Juoksin sitten 3:11,  25,02 km avg 126 bpm. Se määrä kyllä riitti tälle päivälle. Aivan hyvä aamun pitkä lenkki.

Tällä viikolla tuli treeniä n. 8 tuntia ja juoksukilometrejä 51,8.


maanantai 18. helmikuuta 2019

Hallipuolikkaalta pokaali kainaloon



Viikon huipennus oli lauantaina Karhuhallissa. Apk- maratoonarien perinteinen hallimaraton ja -puolikas. Minulle tätä perinnettä on kertynyt toki vasta kaksi kertaa. Puolikkaan aika parani rutkasti viime vuodesta ja samalla juoksin oman ennätykseni.

Tapahtumana hieno ja hyvin järjestetty. Kompakti kokonaisuus, koska kaikki kiertävät samaa rataa niin tunnelma on tiivis ja kannustava. Todellakin kaikki olivat tavallaan samalla viivalla, yhtään ei tiennyt minkä tasoisia juoksijoita meni vierellä sillä oli ihan tarpeeksi hommaa huolehtiessa omista kierroksista. Osallistujia oli kummallakin matkalla 60 . Puolikas starttasi aamulla ja kokonainen iltapäivällä.
Puolikkaalla kierrettiin rataa 53 kertaa, vähän pidempään kuin viime vuonna sillä rataa tuossa matkan varrella uudelleen mittailtiin ja lyhyeksi todettiin. Kuullostaa tylsältä juosta 400 metrin rataa noin monta kertaa mutta minusta se on ihan kivaa vaihtelua. Koko ajan on seuraa ja kannustusta ja reaaliajassa näet vauhdin ja kierrokset ja jopa sijoituksenkin. Normistihan paremmista juoksijoita ei lähdön jälkeen ole havaintoa mutta nyt oli kiva seurata nopeimpienkin kisaajien menoa.

Ei ollut ylämäkiä eikä vastatuultakaan, sisäilmakin taisi olla parempi kuin viime vuonna.




Juoksu alkoi varmaan totisella tatsilla, hymy rupesi irtoomaan vasta kun kehotettiin hymyilemään aina kun meni maalikameran ohi. Aivan niin, eipä sitä hymyilyä ole tullut treenattua samaan tahtiin kuin juoksua. Onhan sitä aina jonkinlainen virnistys , mutta 53 kertaa pitäisi saada julkaisukelpoinen hymy. Johan se jo nauratti ajatuksenakin aina kun meni kyseisen kaarteen ohi. 

Olihan silti koko juoksu pääasiassa niin kivaa että meno hymyilyttikin, viimeistään siinä vaiheessa kun ohitti omat huoltojoukot.

Meidän huolto muutenkin oli mahtavaa, kannustusta ja tsemppiä oli riittämiin ja evästäkin tietty !


Pari ensimmäistä kuvaa Apk-maratoonareilta.
Muut kuvat hallista Maikun ja Epun ottamia.





Viikko oli ihan normi treeniviikko, vähän ehkä kevyempi. Maanantaina tonnin vetoja viisi kertaa. Vähän jäinen keli mutta nastakengillä pärjäsi. Vedot aikaan 5:20, 5:11, 5:24, 5,09 ja 5,29. Ei ihan tasaista. 50:26, 8,11 km ja sykkeet 140/162. Keli varmaan vähän verotti vetojen vauhtejakin. Tiistaina lepopäivä. Keskiviikkona tunnin lihaskuntotreeni. Vähän kevyemmin jalkaosastoa mutta kyllä se siltikin reisissä seuraavana päivänä tuntui. Torstaina puolen tunnin kevyt juoksu. Järkyttävän jäinen keli edelleen mutta nastat kehiin niin onnistui, 30:34, 3,4 km avg 121 bpm.

Sitten vaan kunnon venyttelyjä ja vähän rullailua. Varsinaista tankkailua ei ollut, sen verran herkkämahaisena vaan tarkkailin syömisiäni ettei tulisi mitään ylläreitä. Aamulla oli aikainen herätys että ehti syödä aamupuuron hillolla ja kiisselillä ja kananmunan. Banaani poskeen kun lähti kotoa. Startti oli jo 10.00.


Treenitehtaalla oli tulossa moni muukin juoksemaan puolikasta joten tällä kertaa oli ihan oma huoltajakin mukana. Aikomus oli nyt hieman parantaa puolikkaan aikaani, joka siis oli edelliseltä kesältä n. 2.07. Lähdin kuitenkin liikkeelle ilman isompia paineita, kuhan juoksisin niin kuin hyvältä tuntuu. Mielestäni juoksin tasaisesti koko ajan. Screeneiltä oli kiva seurata kierrosaikoja ja mahdollista sijoitusta, samalla näki montako kierrosta on vielä jäljellä. 
Kierrokset väheni pikkuhiljaa ja yhtäkkiä oli enään 15 ja sitten ne jo hurahtelikin vauhdilla. Luulen ettei vauhti siinä vaiheessa mihinkään kiihtynyt mutta siltä vaan tuntui. Viimeisten 3-4 kierroksen ajan pisti makeesti kylkeen.
Lähdettiin kaverin kanssa yhtä matkaa ja koko ajan kuulin että hän tulee mukana, ihan viimeisillä kierroksilla tuli pientä eroa ja olin maalissa aikaan 2.05.12. Keskivauhti oli 5,56 ja sykkeet 148/162

Osa juoksijoista oli jo ehtinyt lähteä, yhteensä treenitehtaalta oli mukana 8 puolikkaalle osallistujaa





Sunnuntaiaamuna paistoi aurinko täysillä joten lähdin Yyteriin tutkailemaan missä kunnossa juoksubaanat on. Muutama ensimmäinen juoksuaskel tuntui tosi makealta persuksessa ja askel oli aika kankea. Kyllähän meno siitä vertyi, rennolla askelluksella mentiin nastureiden avustuksella, muuten ei olisi pärjännyt. Kävin jäisellä rannalla kääntymässä, 51:58, 5,63 km avg 119 bpm. Sopiva palauttava treeni ja iltapäivällä vielä samoille huudeille koiran kanssa. Nyt rauhassa kävellen ja nauttien aurinkoisesta talvipäivästä. Puolentoistatunnin lenkki.


Ranta oli ihan peilijäätä, siinä oli kuitenkin kevyt juosta.
Nastalenkkareilla.


Vähän fiilistelyä
iltakaakaon merkeissä

Viikon liikunnat yhteensä liki 7 tuntia, joista juoksua 38,2 km.
Seuraava rypistys onkin sitten huhtikuussa Karhuviesti ja toukokuussa todennäköisesti revanssi puolikkaalla Yyterissä !
Fiilis on vähän sellainen että kovempaa pystyisi helpolla menemään, kunhan vaan uskaltaisi päästää hanan irti.


sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Hangesta vauhtia NutsYlläsPallakselle

Alkuviikosta piti taas järjestellä treenit uuteen järjestykseen, tiistai meni reisussa joten tiistain treenin siirsin maanantaille ja maanantain uinti jäi tehtäväksi joskus toiste.
Maanantaina kylläkin mietin vielä iltapäivällä mitä tekisin, kamppeet oli mukana töissä sekä uintiin että juoksuun. Päädyin sitten juoksutreeniin ja suuntasin töistä Porin metsään. 

Vuorossa oli VK2:sta. Ensin vähän rentoa alkuverraa, sitten reipasta juoksua ja loppuun jäähdyttelyä. Alusta oli vähän tahmea ja niin myös olo. Ei aina ihan iske juoksu suoraan toimistossa vietetyn päivän perään. Pitäisi vähän palautella "työminää". Sain treenin kuitenkin tehtyä, myönnettäneen ettei ihan parhaimmilla intensiteeteillä mutta kuitenkin. Hyvä fiilis tuli jokatapauksessa. 51:43 7,11 km avg 138. Vauhti parhaimmillaan alle viiden.

Mites teet vetoja kun osa tolpista oli jossain hangessa hukassa..
saattaa mennä veto pitkäksi tai hirveesti liian lyhyeksi...


Keskiviikkona oli sisäpiirin ensimmäinen yhteistreeni Karhuhallissa.  
Pari kierrosta ensin juoksua lämmittelynä ja sitten voimaa ja kimmoisuutta, loikkaa yms. kivaa ja lopuksi vielä muutama kierros pyramiditreeniä juosten. Pari päivää treenin jälkeen tuntui makealta etureisissä, taas siis käytettiin joitain uusia lihasryhmiä. Juoksua taisi tulla treenin ohessa nelisen kilometriä. Loppuun sadan metrin veto valkun kanssa samaa matkaa ja kehitystä on kuulemma tapahtunut ! Tunnin treeni ja maksimisykkeet käväisi 171:ssä.

Olen aina ollut sitä mieltä että treenaaminen pitää ennenkaikkea olla hauskaa. Meillä on koossa porukka jolla on aina hauskaa!

Sisäpiiri venyy...
Torstaina oltiin taas karhuhallissa. Vuorossa 500 metrin vedot kertaa 4. Lämmittelyn jälkeen vedot ja loppuverraa päälle sen verran että matkaa tuli yhteensä 8,3 km. Keskiviikon treeni tuntui edelleen jaloissa. 56:59, 8.3 km sykkeet 144/165. 
Perjantai olikin lepopäivä, mielessä oli uinti mutta pidettiin lepopäivä lepopäivänä. 

Lauantaina aamusti uimaan. 1:08 ja 1500 m. Ei ihan hyvää uintia tällä kertaa mutta tulipahan treenattua lajia. Päivä oli sateinen ja siitä syystä floskainen joten oli ihan mukavaa ettei ollut kalenterissa tälle päivälle juoksua. Seuraava päivä oli silti ihan samanlainen. Enemmän vaan vesisadetta ja enemmän floskaa.

Sunnuntaina jouduin hieman muuntelemaan treenejä, aamupäivä hurahti mummuillen 2 veen kanssa satujumpassa. Aamun pitkikselle ei siis ollut intoa, vettä tuli ihan kunnolla. Iltapäiväksi olin sopinut esikoispojan kanssa hankitreeniä Yyteriin.

Iltapäivällä sitten suunnattiin Yyterin metsään. Heti ensimetreillä kiroilin että mitähän tästä mahtaa tulla. Kunto meinasi loppua heti alkuun. Poika loikki tietenkin edellä pitkin askelin. Piti myöntää itselleni ettei kunto taidakaan olla niin hyvä kuin kuvittelin. Otin mukaani kävelysauvat testiin. Ostin ne tässä talvella ihan ajatellen tulevia mäkitreenejä kesän päätapahtumaan, YlläsPallas polkujuoksukisaan.
Sanottakoon etten tällaista treeniä ennen ole tehnyt. Lunta oli paikoitellen puoleen sääreen, se oli märkää ja sauvatkin upposi hankeen puolet pituuttaan. Olin jo varma että myyjä on myynyt minulle liian lyhyet sauvat. Ei niistä ollut mihinkään. Pakko oli puuskuttaa pojan perässä. Vähän se piruili että sinne vaan shortseissa juoksemaan Karhuhalliin....


No en minä siitä lannistunut, olen kyllä sitkeä kun tarvii. Nyt oli vaan erittäin haastavaa kahlaamista. Päästiinhän me sieltä umpihangilta pois. Sitten mäkivetoja kolmeen eri mäkeen, kolme kierrosta. Yhteensä siis 9 nousua ja sitten tietenkin sitä umpihankea takaisin alaskin. Sauvojen kanssa nousut meni kyllä jotenkuten edeten ylös asti. Lopussa vielä tein yhden nousun ilman sauvoja ja siinä vasta tajusin kuinka sauvat olivat helpottaneet vetoja. Ilman sauvoja en meinannut päästä eteenpäin välillä mitenkään. Vaikka ne tuntuivat lyhyiltä niin ylämäissä oli pituus oikein sopiva. Vähän eri reittä lähdettiin takaisinpäin. Hieman helpompaa polkua. Sitten taas oltiinkin ihan kunnon polveen asti ulottuvassa hangessa. Joo, meneehän siinä kesäisin polku.  Paikoitellen juoksu sauvojen kanssa ihan sujui niin kuin ilmeisesti kuuluisikin. Sitten taas hanki oli syvempi ja happi meinasi loppua. Poika taitaa olla tullut äitiinsä vai kumminpäinhän mahtaa mennä, jokatapauksessa loppumatka mentiin ihan pitkin mettäpohjia joissa ei muita jälkiä ollut. Siis edelleen umpihangessa. Sanoin pojalle ettå antaa mennä vaan, perässä tullaan !



Aikaa meni 6,56 kilometriin 1,5 tuntia sykkeet näyttivät 133/177. Kuten tuosta kuvasta näkyy, on sykkeet sahanneet ylös alas koko ajan. Käytännössä siis meni niin että yritti juosta eteenpäin kunnes oli sykkeet ihan tapissa sitten piti kävellä ja taas alusta...

Viikon liikkumiset 5,5 tuntia ja juoksua 26 km.

Sauvatreeni oli kivaa, sitä lisää

maanantai 4. helmikuuta 2019

Lumihommia ja uudet tossut


Tammikuu oli täällä meilläkin varsinainen talvikuukausi, oli ihan reippaasti pakkasia ja yhtä reippaasti lunta. Kuun vaihtuessa  taivas repesi ja lunta satoikin sitten jo todella runsaasti.
Jonkin aikaa se vei että uskaltautui juoksemaan kunnon pakkaskelissäkin, toivottavasti vielä tulee mahdollisuus. Se meinaan oli oikeastaan hauskaa, ensin pukeutua miltei koko kaapista löytyvään varustukseen ja sitten huomata pihalla että hiki on valtava mutta ainakin tarkenee !


Maanantaina kävin juoksemassa pk-lenkin kymmenen asteen pakkasessa ja tuulesta johtuen oli miltei kylmempi kuin sunnuntain 18 miinusasteessa. Olin tunnin verran ja matkaa kertyi 7,14 km. Avg 133.
Tiistaina oli sen verran hektinen päivä aamukuudesta asti että illalla vaan rojahdin sohvalle ja ihmettelin kuka kippaisi petiin.
Keskiviikkona olikin sitten treenipäivä jossa oli vuorossa liikkuvuutta. Hyvä hyvä, kankeelta tuntui.
Sitä ennen kävin kamun kanssa pienellä  höntsällä. 45:49 ja 5,19 km avg 125.
Alkuviikosta katselin mitä on tammikuun aikana tullut juostua ja oli harmillinen luku joka lähenteli 100 kilsaa. Sen vuoksi keskiviikkonakin kävin juoksemassa. Torstaina oli vielä aikaa saavuttaa tasaluku...

Mehut tirisi hallin juoksuradalle

Torstaina oli vetotreeniä Karhuhallissa. Jotta saisin sen kuukauden tavoitteen, 100 km, pitäisi juosta 13 km. Vähän ehkä päätöntä touhua mutta kun tuli siitä ääneen jotain sanottua, niin pitihän sitä sitten kiriä tarvittavat kokoon. Jottei ilta venyisi sisähallissa kovin myöhäiseen, kävin ennen halliin menoa kiertämässä lähitienoota 4 kilsan verran. Päivän agenda oli 10 x 200 metrin vedot. Ennen niitä alkulämmittelyä ja vetojen jälkeen loppuverraa. Päivän matkaksi tuli lopulta 15 km, joten 100 ylittyi parilla kilsalla. Ne vedot siinä välissä oli kovia, minkä kyllä tunsi kropassa.

Perjantaina hyvin ansaittu lepopäivä. 
Lauantaina tunnin uintitreenit, vähän tekniikkaa ja uituakin tuli 1175 m. Ilta menikin siiten hyötyliikunnan merkeissä, siivoten ja tehden viikonlopun ensimmäisiä lumitöitä.
Sain keskiviikkona postipaketin jonka avaamisen olin jättänyt viikonlopun rauhalliseen hetkeen. Jännitti oikeastaan mitä laatikosta löytyisi!


Paketin kyljessä luki isolla Hoka One One ! En ole oikeastaan uskaltanut netistä kenkiä tilata joten sen vuoksi vähän arvelutti tuliko sieltä edes oikeaa kokoa. Jospa ne on hervottoman isot tai sitten tosi pienet. Koko oli passeli ja kengät tuntuivat pehmeiltä kuin vaahtokarkit. Toki minulla jo on kahdet Hokat ennestään. Nämä täydentäisivät kokoelmaa. Malli oli Challenger ATR5. Näillä voi juosta erilaisilla alustoilla ja siksi ne kiinnostivat.
Sunnuntaina meni päivä osapuilleen lumihommissa. Lunta satoi meidän seudullemme paikoitellen varmaan runsaat puoli metriä. Siis päivän aikana. Kolasin  useampaan kertaan , eikä meidän pihamme ihan pieni ole. Olin päättänyt että uusien tossujen kanssa teen testilenkin, kunhan ehdin. Siis aamun pitkis jäi tekemättä ja erittäin huonosta ajokelistä johtuen en lähtenyt illan spinniin.
Iltaseitsemältä vihdoin pääsin kokeilemaan uusia tossuja. Lunta ei enää kovin paljoa tupruttanut. Lumiaurakaan ei meille ollut vielä ehtinyt joten paikoitellen oli aika haastava keli. Muuten oli kiva lenkki. Toisaalta ihan nauratti miten voi olla ettei kevyen liikenteen väyliä saada kuntoon mutta ehkä tällä kertaa lunta satoi niin paljoin että se anteeksi annettakoon. 8,20 km 1:11 avg 127.

Kevyen liikenteen väylällä kevyttä hankijuoksua
Toisaalla ihan samanlaista kahlaamista

Tossut olivat oikein hyvät, ainoa miinus että sukat olivat märät kun pääsi kotiin. Johtui varmaankin isosta määrästä lunta vaikkei se  ollut suojaluntakaan vielä. Eli ei mitkään kostean kelin tossut.

Viikon liikkumiset useamman tunnin lumihommien lisäksi n. 7 tuntia ja juoksua  35,6 km.