Endorfiinejä...

Viikonlopun kisailut jäi sikäli päälle että olin ihan endorfiinipöllyissä pari päivää. En ole varma mahdoinko yölläkin juosta kasitien laitaa.

Mutta se näissä kisoissa onkin parasta kun ne tuovat onnistuneita ja hyviä fiiliksiä, onhan yksilösuorituksetkin makeita mutta tällainen viestijuoksu, hyvällä porukalla on vähän erilaista kun saa hehkuttaa juoksuja ja onnistumisia muiden kanssa. Vaikka mielestään ei ihan nappisuorituksia olisikaan saanut niin se jää taka-alalle kun on hyvä porukka koossa. Kaikki ovat samanlaisessa pöllyssä juoksun jälkeen...no, jo ennenkin juoksua...

Maanantaina pidin lepoa juoksusta ja tein koiran kanssa vähän pidemmän kävelylenkin. Siitä tuli pidempi kun en malttanut lähteä pois metsästä. Menin rauhalliseen tahtiin pitkin polkuja ja vähän vierestäkin, nautin ja nuuhkin metsää ja ihailin maisemia. Martta siinä samalla meni kuin duracellpupu pitkin poikin, ihan joka suuntaan.

Tiistaina tein kympin rauhallisen lenkin, pk-vauhtia enkä niin katsellut mittaria. 

Hyvällä fiiliksellä. Matkaa kertyi 10,7 km, aika 1,10 . 6,30 keskivauhdissa oli keskisyke 135,

siis erittäin matala tuossa vauhdissa. Hyvä, kehitystä havaittavissa!

Keskiviikkona pitkästä aikaa vanhan tutun juoksuporukan kanssa Katinkuruun ja takaisin. Rennosti, yhdellä tietenkin vähän "keuli", joten mentiin välillä vähän reippaampaakin vauhtia. Hyvä lenkki kuitenkin ja kiva nähdä kavereita.

Torstainakin kävin vaivihkaa pienellä puolen tunnin höntsällä Porin mettässä. Iltaysiltä..no aika myöhäinen ajankohta mutta olin hakemassa tytärtä junalta joten sen varjolla piipahdin juoksemaan. Kävin pistelemässä muutaman mäkivedon. Piti mennä vähän eri mäkeen kuin yleensä, mutta siellähän oli vielä latupohjaa niin paljon ettei voinut ajatellakaan sutivansa niitä ylös.

Joten taas mentiin sitä pitkää ja loivaa ylämäkeä. Hyväksi havaittua. Perjantain pidin huilipäivän. Lauantaina tyttären kanssa aamulenkkisuunnitelma vesittyi kun molempia vähän väsytti. Käytiin puolenpäivän aikaan mukava 7 km lenkki, vähän vauhtileikittelyä ja tein yhden kilsan vedon. Vauhti oli 4.45.
Ensimmäistä kertaa oikein lämmin päivä, aurinko paistoi ja pipo vähän tuntui olevan liikaa.

Lauantaina vielä illalla lähdettiin koiran kanssa iltalenkille. Ihan kävelyä ja maisemista nauttimista.
Sunnuntaina sitten vaihteeksi pitkän lenkin vuoro. Nukuin rauhassa aamulla pitkään ja lähdin vasta lähemmäs yhtätoista. Olisihan se hyvä päästä lähtemään tosi paljon aikaisemminkin, olisi sitten lenkki tehtynä hyvissä ajoin. Mutta pitää näistä viikonlopun aamuistakin nauttia kun ei kerran minnekään ole kiire.
Aurinkoinen päivä, lämmintä oli ja liikaa oli vaatetta päällä. Saldoksi tuli 2,11 tuntia, 18,3 km. Keskisyke mainio 129.
Hyvä treeniviikko takana.

Näin keväisin on mahtavaa että on luonto lähellä, joka päivä voi piipahtaa metsään ihmettelemään miten luonto herää talven jälkeen. Todellista metsäterapiaa. Minun ei tarvitse lähteä halailemaa puita, vaikka se nyt tuntuukin olevan trendi. Metsä ja puut ovat minulle ihan lähellä ja olen toki huomannut metsän rauhoittavan ja positiivisen vaikutuksen. Luksusta että on ihan oma lähimetsä.