Maastojuoksua ja avovesiuintia Yyterissä

Ultraintervallin jälkeen tuli lepoa pari päivää, ihan hyvillä mielin. Kroppakin palautui nopeaan ilman isompia vaivoja. Olisi siis ollut rahkeita lisäkierroksiinkin.

Tiistaina sain pari kaveria mukaan polkujuoksulenkille. Palauttava kepeä kipaisu oli mielessä. Tällä kertaa kun oli herraseuraa niin kas kun lenkistä tulikin odotettua pidempi. Ensimmäisen viiden kilsan maasto on tosi hyvää ja teknistä polkua ja suunnittelin vähän että samaa reittiä tultaisiin takaisinpäinkin. No, lähdettiin kuitenkin eteenpäin soratietä pitkin ja siitä kun vihdoin päästiin metsään etsimään polunalkua niin todettiin että vähän hukassa taidetaan olla. Tällä kertaa siis oli todellista seikkailujuoksua kun välillä harpottiin pitkin risukkoja ja varvikkoja. Löytyihän se polun pääkin taas ja päästiin takaisin lähtöpisteeseen. Kiva polkureissu, ei aina tarvitse mennä merkattua reittejä. 1:46 12.15 km avg 117 bpm.

Jossain Ruosniemen hoodeilla polkuja etsimässä

Torstaina olin aamulla aikaisin Porin metsässä, viikolla piti tehdä vähän mäkitreeniä jota en ollut vielä tehnyt ja ajattelin hoitaa senkin pois vaivaamasta. Tein maastolenkin päälle 8 x mäkivetoja. Lämpö kohosi jo aikamoiseksi loppuvetojen aikana ja hetken mietin jos vähän vähentäisi kertoja. Kyllähän ne kaikki kuitenkin tuli tehtyä. 1:26:40 10 km sykkeet 123/162.

Juhannustunnelmia polun varrella

Sitten vietettiinkin juhannusta mökillä rentoutuen joten tuli vähän lepoakin. 

Sunnuntaina viikon pitkis, hyvä lenkki vaikka se jäikin turhan lyhyeksi, 1:16:27 11 km avg 132. Illalla olikin sitten avovesiuintia.

Oli muuten ensimmäinen uintini avovedessä. Märkäpuvulla siis. Sain puvun vasta nyt juhannusviikolla ja testasin sitä mökin rannassa pariin otteeseen. Se ei oikein luonnistunut. Tuntui että olin ihan unohtanut miten uidaan kroolia ja etenkin miten hengitys sujuu. Nämä pari ekaa yritystä olivatkin aika ahdistavia, päätäkin rupesi miltei heti pakottamaan. Meidän mökkirantamme ei ole syvä mutta pohja on oikein kunnon mutapohja joten vesikin on siten tummaa. Se ehkä vähän haittasi ensimmäistä kokeilua kun ei nähnyt pohjaa, tai mitään muutakaan. 

 

Oltiin Yyterissä sitten sunnuntai-iltana pienellä porukalla uimassa ja yllätyin että siellähän se sujui erittäin hyvin. Onneksi on ihan lähellä tuokin ranta niin sinne pääsee opettelemaan ennenkuin siirtyy muille mahdollisille uimareiteille. Mittaria en laittanut sillä luulin että vaan vähän totuttelen veteen mutta ihan kunnon uinti siitä taisi lopulta tulla. Tästä ei pääse kuin eteenpäin!

@maikku

Viikon juoksut 33,2 km. Vähän myös uintia ja siitä muuten sai todellakin endorfiinejä loppukesään...

The Lattomeren Ultraintervalli 2019

Kesän mahtavin ja hauskin juoksutapahtuma oli lauantaina Lattomerellä. Nakkilassa ihan Porin kupeessa. Tapahtuman keskiö sijaitsi Lattomeren Toiveen majalla. Mukana oli 31 juoksijaa ja vielä talkoolaisia siihen muutama joten paikka oli juuri kompaktin kokoinen tällaiselle ryhmälle. Majaan mahtui hyvin tuollaisen porukan eväät, herkut, herkut ja vieläkin herkut ja muut ruuat ja juomat. Onhan se selvää että ultrakisoissa ruualla on miltei kaikista suurin merkitys. Henkisesti ja fyysisesti. Sapuskat tuotiin nyyttäriperiaatteella joten pöydästä sitten löytyikin ihan laidasta laitaan kaikkea mahdollista. Tarjolla oli toki kanakeittoakin joten pelkkää herkkua ei tarvinnut napostella. 

Oman vatsani tuntien otin pöydästä syömistä harkiten.

Majoitustilatkin löytyivät jonne pääsi lepäämään, ne olivat kyllä rajalliset joten löytyi pihalta myös jonkun telttakin. Saunat olivat lämpimänä ja jo pelkkä pesukin virkisti kierrosten välissä. Sauna oli perinteinen mökkisauna jossa vesi lämpesi padassa. Toihan sekin tiettyä tunnelmaa. Pukuhuoneessa oli muuten tiivis tunnelma, mahtava meininki. Kosteaakin kun iso lauma akkoja vaihtoi kamppeitaan ja kuivasi edellisiä. Konkareilta sai hyviä vinkkejä ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen toisiaan tsempaten. Ne kaikista kovimmatkin juoksivat joutuivat ehkä tekemään töitä jotta malttoivat juosta tarpeeksi hitaasti. Sekään ei aina ole helppoa.

Tämälaatuinen juoksutapahtuma on ihan omanlaisensa, porukka on tiiviisti yhdessä parhaimmassa tapauksessa koko vuorokauden. Riippuen montako kierrosta juoksee. Siinä pääsee ihan erilailla tutustumaan kanssajuoksijoihin, samansorttista hurahtanutta sakkia kaikki.

The maitolaituri

Jokainen sai oman mukin

Asukkaatkin olivat kannustamassa

Pullaakin oli tarjolla matkan varrella

Idea on siis siinä että juostaan 8 x 13 km reittiä niinkauan kuin jaksaa. Lähdössä ovat aina kaikki samaan aikaan sillä lähdöt tapahtuvat kolmen tunnin välein. Ensimmäinen lauantaiaamuna klo 10.00 ja viimeinen seuraavana aamuna, jolloin on juossut 104 km. Riippuen kuinka lujaa kierroksen juoksee, on lepoaika siinä välillä sitten sen mukainen. Se pitääkin osata käyttää hyvin, jos meinaa montakin kierrosta juosta on palauduttava edelliseltä ja valmistauduttava seuraavalle. Siinä on energian saannilla iso merkitys.

@tarzaaani rallattee pitkin sorateitä

Opasteet olivat hyvät, ei eksymisiä

Tapahtuman olivat jo kolmannen kerran järjestäneet KPK24/7:n Satakunnan yhteislenkkiryhmä, pieni ja aikaansaapa porukka siis! Kiitos taas kerran hienosti järjetetystä tapahtumasta.

Olin siis mukana kolmannen kerran, ensimmäinen kerta päätyi hyvinkin nopeaan kramppeihin, viime vuonna oli polvivaivaa mutta pääsin 4 kierrosta. Tänä vuonna oli tavoitteena 4-5 kierrosta.

Reitti oli monipuolista alustaa ja maisemaa

The Peltosuora

Ensimmäinen kierros lähti vähän koleassa ja sateisen oloisessa säässä. Juoksu kulki ihan hyvin rauhalliseen tahtiin. Garminin mukaan matkaa oli 13.15 km 1:30:57 avg 135 bpm. Rundin jälkeen vähän kuivaa vaatetta päälle ja syömään. Palkkarijuoma, banaania, mehukeittoa sipsiä ja vihreitä kuulia. Varovaisesti.

Toinen kierros oli edelleen pilvinen 13.15 km 1:32:18 avg 139 bpm. Taas vaatteiden vaihtoa ja syömään. Nyt söin voileivän ja kananmunan edellisen kierroksen syöminkien lisäksi. Kolmannella kierroksella jo aurinko tuli esiin ja rupesi olemaan lämmintä. Tällä kierroksella oli selkä ihan juntturassa, se jo haittasi juoksuakin. Nyt piti jo käydä pesulla joka tietenkin virkisti oloa. Kamu hieroi selkääni icepoweria joka sitten kummasti helpotti jumitusta. Taas vähän ravintoa sisään. 

The maalaismaisema

Neljäs kierros oli sikäli parempi kuin edellinen että selkä oli parempi. Muutamaan otteeseen kuitenkin tuli käveltyä joten keskarikin oli matala, ehkä siitä syystä juoksu tuntui helpommalta, 13.16 km 1:37:04 avg 137 bpm 13.23 km 1:50:37 avg 124 bpm.

Viideskin kierros olisi mennyt ihan helpohkostikin ehkä, tulin vaan siihen johtopäätökseen että fiilis on vielä hyvä eikä isompia ongelmia ole, joten ehkä on viisasta lopettaa 4 kiekkaan, ettei palautumiseen kulu kohtuuttomasti aikaa. Kuukauden päästä YPH joten vielä on tekemistä. Saldoksi siis tuli mittarin mukaan 52,69 km ja virallisesti 52 km. Virallinen aika 6:30:43. 

Oli hieno fiilis juosta kesäisissä maisemissa, kaikki oli ihana vihreeää ja vehreää, lupiinit ja muut niittykukat täydessä kukassa. Ihan kesäinen tunnelma. Oman tunnelmansa loivat kaikki kanssajuoksijat, mahtavia tyyppejä. Nyt jo odottaa seuraavaa LUI:ta,  "kui paska se onkaan "...

On tää hienoo vaikka vähän hullujen puuhaa,
minä ja Taru ylpeinä suorituksesta

Mahtava fiilis

Kotiinpäästessä meni aikaa että vähän rauhottui päivän aktiviteeteistä, nukkumisesta ei tahtonut siltikään tulla mitään vaikka olikin ihan naatti. Sellaista asentoa ei tahtonut löytyä ettei joku paikka olis ollut hellänä. Ylösnoustessa oli meno aika jäykkää taapertamista. Kummasti aamulla vaan oli paremmat tuntemukset ja kun sai kahvitkin kitusiin niin rupesi piristymään. Sunnuntai meni ihan levätessä.

Ensi vuotta odotellaan jo...

Polkutuntumaa

Koska YlläsPallas lähestyy pitää käydä muistin virkistykseksi poluillakin juoksemassa. Maastossa nyt tulee paljon lenkkeiltyä, mutta enemmän teknistä maastoa pitää hakea esim. Ruosniemen metsistä. Ehdottomasti enemmän siellä olisi pitänyt juosta, ihan jo hirvittää tuleva koitos heinäkuussa.

Sunnuntaina sitten päästiinkin pitkästä aikaa hippokerhon kanssa yhteislenkille. Treffit heti ysiltä. Aamu oli kostea koko yön sateen jälkeen mutta aurinko lämmitti hyvinkin pian eikä poluilla ollut ollenkaan märkää. Ensimmäinen kilometri pitkin vanhaa rautatietä ja sitten polulle. Juurakkoa ja kivikkoa ja kalliota on riittämiin, katse pitää olla tarkkana. Jalassa Hokan speedcoatit jotka ovatkin oikein hyvä valinta. Ainoastaan mudassa ne eivät pidä, onneksi sitä oli vain parissa kohtaa. 

Hippokerholaisia

Ruosniemen polkuja

 

Aamuaurinko pilkottelee hienosti puiden takana joten oikein virkeä aamunavaus. Metsäpolun loppuessa jatkettiin soratietä eteenpäin kunnes saavuttiin vähän isompaan tienhaaraan ja palattiin samaa tietä takaisin. Tekninen polkuosuus oli sama takaisin tullessa mutta ihan erilainen kuin mennessä. 3:15:55 20 km avg 134 bpm. Hyvä lenkki. Kävin vielä illalla pienellä kolmen kilsan hölkyttelyllä joten päivän saldoksi tuli 23.3 km.

Tiistaina vk2 jonka tein vaihteeksi Kaasmarkussa. 49:16 7.34 km avg 142 bpm. Kolme kilsaa vauhdikkaampaa 5.12-5.15 min/km. Keskiviikkona yhteistreeni stadionilla. Tunnin verran tekniikka - ja voimatreeniä, pieniä vetoja ja rappusia. Torstaina Porin metsässä heti aamutuimaan maastolenkki ja siihen päälle mäkivedot x 10. 1:33 10 km sykkeet 125-160. Sanottakoon että vetoja olisi pitänyt tehdä 14, nyt vaan helteinen keli teki tepposet ja oli pakko vähän himmata.

Jätskikesä

 

Loppuviikko kuluikin perhejuhlissa, kesähäissä ja mummuillessa lasten kanssa. Lenkkeilemään ei siis ehtinyt. 

Sen vuoksi sunnuntain pitkis vähän typistyi, Ehdin lenkille vasta illalla joten tein hieman lyhyemmän lenkin. Yyterin metsäpoluilla 1:45:22 13.35 km avg 133 bpm. Maanantaikin meni yllättäen uusiksi joten lenkki jäi silloinkin väliin. 

Resiinat valmiina lähtöön

Elämysrautatie

Tiistaina vietettiin töissä tyhy-päivää resiinan kyydeissä. Hieno päivä ja kokemus, en ole ennen resiinalla ajellut. Ettei nyt ihan laiskotteluksi mennyt niin kyllä se ihan kokovartalotreenistä meni. Persuksissa ja yläkropassa tuntuu vieläkin. Tyhypäivän päätteeksi kaverin kanssa Ruosniemessä mäkijuoksua 1:07 8,55 km sykkeet 156/185. Tulihan siinä vähän vetojakin tehtyä. Mukava työpäivä.

Keskiviikkona ajattelin pitää fillaripäivän joten lähdin pitkästä aikaa fillarilla töihin. Töiden jälkeen tyttären luo ja sieltä illemmalla vasta kotiin, vähän pidempää reittiä. Yhteensä kilometrejä tuli 68 km.

Maantiepyörällä tietty. 

 

Nyt olisi pari päivää aikaa tankata ja valmistautua ultrakisaan. Lattomeren UltraIntervalli starttaa lauantaiaamuna 10.00. Täällä tunnelmia viimevuoden reissusta.

Kesäkuun juoksut tähän asti 65,4 km ja pyöräilyä 68 km.