Rauta ei nouse ja kantapää repii..

Käyn säännöllisesti verenluovutuksessa, joskin vain pari kertaa vuodessa sillä veriarvoni on normaalisti niin matala etten voi usein luovuttaa. Puolen vuoden välein on osoittautunut hyväksi. Nyt alkuvuonna oli arvot tipahtaneet jo niin matalalle että sain kehoituksen käydä lääkärissä. Hb 111. Siis ihan normaalia että lukema on 123-127. Siksi en ole edes huomannut että olo olisi hutera, siis normaalia enempää. Ehkä vähän on saanut potkia itseään lenkille, saattaa olla että rankasti treenattu viime vuosi otti veronsa. No, kaikki testit otettiin ja hyviksi todettiin. Hb oli noussut jopa lukemaan 124. Varastorauta oli matala, 117.  Nyt sitten aloitin parin kuukauden rautakuurin joten katsotaan miten se vaikuttaa treenailuun.

Söin kolmena päivänä rautatabletin ja totesin ettei sovi vatsalle...

Nyt tarvittaisiin jo energiaa sillä pitäisi aloittaa treenit kevään Karhuviestiin.

Maanantaina kävin salilla treenaamassa 1,5 tuntia. Tiistaina piti ottaa pienet nokoset ( 10 minsaa) työpäivän jälkeen ennenkuin pääsin ulos. Otin alussa 3 km matalalla sykkeellä ja sitten muutamat n. 200 metrin vedot, reipasta vauhtia. Pari kilsaa hölköttelyä kotiin. Tuli hyvä mieli että raahauduin lenkille, keli oli lopulta ihan loistava. Vaikkakin tuuli ja satoi räpäskää.

Keskiviikkona työpäivä venähti vähän pitkäksi mutta menin suunnitellusti salille. Otin treenin vähän lyhyempänä, tehokas 45 min. 

Sain siis sopivasti kevään treeniohjelman tällä viikolla ja siinä oli heti perjantaina pientä vauhtileikittelyä, ihan iisiä. 3 km peekoota ja sitten vauhtileikkejä ja loppu peekoota.

Meni nopsaan pienessä tihkusateessa. Haasteen kohta 13 suoritettu siis.

Nyt kun treenit pääsi vauhtiin niin mietityttää kantapää...se on vähän vaivannut, ihmeellistä repimistä kantapään ulkosyrjällä kun venyttää jalkaa. Juoksua se ei ainakaan vielä haittaa.

Perjantain juoksu ei mitenkään vaikuttanut kantapäähän.

Lauantaina kävin Martan kanssa metsässä kävelyllä, tosi märkä keli. Sen jälkeen tein kunnolla pitkät venyttelyt ja rullailin jalkoja, pohkeet ja reidet eikä sekään haitannut. Näistä päätellen on varmaan vaan joku hermo pinteessä. Pitänee taas varata aika fyssarille...

Sunnuntaina osallistuin Katinkurun Kotirataultramaratoniin. Ensimmäinen laatuaan minulle. Kotirataultra suoritetaan tammikuun ja helmikuun viimeisenä sunnuntaina, missä ikinä mieliikään ja mihin aikaan vaan itselle sopii. Voi aloittaa aamulla ja lopettaa illalla, pitää vaikka taukoja välillä. Matka on 50 km tai puolikkaana 25 ja kaikki siltä väliltäkin kait käy. Tuloksen voi itse ilmoittaa jos haluaa.
Tänään tapahtuma oli järjestetty Porin metsässä, Katinkurun reitillä. Yksi kierros oli 6040 m. Tarkoituksena oli mennä kierros kerrallaan ja katsoa kuinka jaksaa, en ole aikoihin juossut pitkiä lenkkejä. No 25 km voisi olla järkevä. Saldoksi tuli sitten runsas 22 kilsaa. Polvensyrjä kipeytyi senverran että jätin matkan vähän lyhyemmäksi. Puolikas tuli kuitenkin juostua. Aikaa meni 2.51.19 22,24 km ja keskisyke 136.

Tänään tuli juoksuhaasteeseen muutama kohta ruksittua, 5. osallistu juoksutapahtumaan, 6. juokse vähintään puolimaraton, yli tunnin juostiin puuskuttamatta, hyvin kulki juttu joten kohta 15.