Leijona 2017

On tainnut jo tulla tapa näistä "naisten viikonlopuista"...

tällä kertaa Naisten Valmiusliitto järjesti Nasta-harjoituksen Panssariprikaatissa Hattulan Parolannummella. Leijona 2017 oli tähän mennessä suurin naisten valtakunnallinen valmiusharjoitus, Naisia oli kouluttautumassa reippaasti yli 400 ja siihen vielä jonkin verran järjestäjäpuolella olevia henkilöitä. Kuten usein ennenkin, muistaakseni liki 200 naista ei yrityksistä huolimatta päässyt mukaan.

Naisten Valmiusliitto ry on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu 1997. Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii n. 144 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista.

Toukokuun alussa pakattiin kassiin monenmoista tarpeellista kamaa, onneksi saimme etukäteen listan tarvittavista. Kaikenlaista perusjuttua, lisäksi jo tutuksi käynyt vaikkakin oudolta kuulostava  avaruuslakana, myös puukko, otsalamppu yms. Paikanpäältä sai sitten muut kamat, makuupussista sadevarusteisiin asti. Olimme maastotaidot kurssilla joten varusteet oli sen mukaiset, telttamajoitus ei kaipaa meikkipussia eikä pyjamaa..

Ilmoittautumisen jälkeen marsittiinkin sitten varustevarastolle hakemaan kamppeita. Makuualusta, makuupussi ja valtava reppu joka täyttyi vaatteista. Siihen reppuun piti sitten saada mahtumaan kaikki mitä luuli tarvitsevansa viikonloppuna, omalle repulle ei matkan varrella ollut asiaa. Kyllä se vähän rajoitti että se rinkka oli tietenkin rajallinen ja aika painavakin lopulta ja sen piti itse jaksaa kantaa. Reippaasti sitten kamat niskaan ja ensimmäiseen sulkeisharjoitukseen ja kohti ruokalaa.

Matkalla Sokeritopalle

Juhalllisten avajaisten jälkeen oli vähän luentoa ja taas ruokalakäynti ja sitten ruvettiin siirtymään maastoon. Meidän maastokurssilla oli 33 naista ja kouluttajat päälle.  Kolmiriviin järjestyttiin, rinkat selkään täpötäyteen ängettyinä, painoi muten sitten jonkinverran, sitten marsittiin kohti maastoleiriä.

Leiripaikka oli vajaan kilometrin päässä. Paikan nimi oli Sokeritoppa ! Paikan päällä taidettiin alkajaisiksi pystyttää sissi- ja puolijoukkueteltta. Myöhemmin pystytettin vielä toinenkin sissiteltta. Sitten mietittiin erilaisia sijaismajoituksia maastoon, miten saat itsesi suojaan jos joudut yllättäen esim. yöpymään maastossa, erilaisissa olosuhteissa. Ensimmäinen haaste tulisi olemaan ulkona yöpyminen.

Kevät on ollut kylmä ja epävakainen mutta kuinkasollakaan tänä viikonloppuna oli aivan upea ilma, ei satanut vettä eikä luntakaan! Yöllä lämpötila jonkin verran laski mutta oli vielä lämpöasteiden puolella. Toinen yö oli kylmempi, pakkastakin oli.

Aamutunnelmaa taivasalla

Hyvää huomenta...

Yhteistyöllä hommat hoituu

Nuotiolla ja tranglialla valmistettiin iltapalaa ja ruvettiin viimeistelemään aikaisemmin aloitettu
ja väliaikaismajoituksia, yöpymispaikkoja. Osa teki oikein kunnon poteroa ja havupeitettä, laavua tai muunlaista suojaa puista ja havuista. Osa levitti makuupussinsa taivasalle suojaisaan paikkaan. Kuten mekin. Teltassa ei tainnut yöpyä kuin ihan muutama.

Armeijan makuupussit on hyviä ja lämpimiä, nallekerraston kuitenkin puin päälleni ja villasukat. Makuupussissa oli vain pieni kurkistusaukko, se piti pitää pienenä sillä sen verran tuuli ja juurikin siitä aukosta sisään..uni ei oikein meinannut tulla ja lopulta olin vähän epävarma olinko nukkunut oikeastaan ollenkaan..ilmeisesti silti olin koska en ollut kuullut naapuripussista kuuluvaa kuorsausta...

Tähtitaivas oli hieno, yllättävän valoisaakin oli..elämäni ensimmäinen ulkona vietetty yöni, siis ihan taivaan alla. Lapsena ollaan tietty telttailtu mutta ei niitä lasketa. Oli ihan exstriimiä.

Aamulla nuotiolle kömpi ihan tyytyväisiä naisia, suurimmalla osalla oli ensimmäinen ja ainutlaatuinen kokemus nukkua ulkona.

Seuraava extremejuttu tulikin sitten vedenylitysharjoituksessa heti aamulla. Listalla oli siis lukenut myös uimapuku. No, konkreettisesti siis näytettin ja opeteltiin miten täysinäinen rinkka kelluu

vedessä ja sitä voi siis tarvittaessa käyttää lauttana. Reppu jätesäkkiin niin johan kellui hyvin ! Suurin osa naisista uskaltautui veteen polskimaan rinkkansa kanssa. Myönnetään että minä olin yksi rannalle jääneistä jänishousuista...tekosyynä tietty tulevien kisojen takia pelko että tulee kipeäksi. Mitään lämmintä suihkua tai saunaa ei siis ollut tarjolla. Aurinko onneksi rupesi lämmittämään. Vesi taisi olla jotain neljäasteista...

Lauantaina oli muutakin koulutusta tarjolla, taas tehtiin kiehisiä ja opeteltiin halonhakkaamista, sai kokeilla vähän erilaisia kirveitä. Sytytettiin nuotio, tuluksilla tai korkeintaan yhdellä tikulla. Siis jos nuotio ei ole hyvin koottu niin yhdellä tikulla ei ole mitään virkaa. Opeteltiin kartan lukua, kompassin käyttöä ja tehtiin myös suunnistusharjoitus. Myöhemmin oli vielä ensiapukoulutusta. Illalla päästiin sotkuun illanviettoon, paikalla oli ihan bilebändikin. Veikkaan silti että väsyneimmät tyypit olivat juurikin me maastokurssilaiset. Meidän tuoksukin oli suoraan metsästä, höystettynä nuotiolla..eihän me nyt missään suihkussa oltu ehditty käymään. Ensimmäinen suihkukäynti oli silloin kun lähdettiin kotiin...

Kartanlukua

Ollaankohan kartalla ?

Nuotio syttyi pienen puuhastelun jälkeen hyvin..

Toinenkin yö vietettiin ulkona, osa siirtyi telttaan sillä oltiin luvattu vähän kylmempää yötä. Minäkin siirryin puolijoukkuetelttaan, samalla pääsin myös kipinävahtiin. Se on aina vähän jännittävää sillä pelkään että jos tuli kuitenkin sammuu tai jos pistää liikaa puita ja tulee liian kuuma. No hyvin se taisi minun vuoroni mennä. Paremmin kyllä nukkui tämän toisen yön. Seuraavana aamuna meillä oli aikainen herätys ja aamupala, sillä olimme saaneet käskyn purkaa leiri paljon aikaisemmin mitä alunperin pitikään. Mutta onhan se fakta että naiset hoitaa homman! Olimme jo valmiina leiri purettuna ja pakattuna puolitoistatuntia aikaisemmin kuin olisi tarvinnut!

Viikonloppu oli tälläkin kertaa erittäin onnistunut. Uusia juttuja opittiin ja itsensä löysi siis taas yllättävistä paikoista. Ryhmässä paljon upeita, rohkeita, samanhenkisiä itsensä likoon laittavia naisia, eri-ikäisiä ja varmaan erilaista syistä mukana. Oli aivan mahtavaa.

Viikonloppu oli minullekin sopivassa kohdassa kevättä, kolmen päivän irtiotto tiiviistä treenikaudesta  ja hektisestä arjesta. Raitista ilmaa ja endorfiinejä taas pitkäksi aikaa.

Seuraavaa odotellen!

PS. Osa kuvista muiden maastokurssilaisen ottamia.