Helteistä menoa

Reposaaren Junnilassa takarannan maisemaa

Yllästunturin huiputuksen jälkeinen viikko on kyllä tullut huolella levättyä. Lämpötilat ovat päivittäin huidelleet kolmessakympissä joten lenkille ei ole ollut järkevää lähteä. Töissäkin oli aika hektinen viikko, sillä osallistuimme SuomiAreenaan. Siellä on viikon ajan oleiltu ulkona helteessä. Asteita parhaimmillaan 35.

Yhtenä päivänä sentään aloitin päivän maauimalassa uimalla kilometrin. Olihan virkistävä aamunaloitus. Taisi olla torstai.

Sunnuntaina kävin ensimmäisen kerran juoksemassa. Yli viikko kisasta. Illalla oli enään parisen kymmentä astetta joten oli jo ihan pakko päästä liikkeelle. Peekoota tuli tunnin ja 8 km. Pikkasen tuntui jaloissa ja kropassa tukkoisuutta. Todennäköisesti viikon helteetkin vaikuttivat.

Maanantai-aamulla jo kävin pirteällä juoksulla Yyterissä. Viisi kilsaa, sisältäen 10 x ripeät mäkivedot. Nyt tuntui jo ihan normaalilta menolta. No, ehkä takareidessä oli kireetä.

Maanantai oli edelleen huippulämmin, illalla lähdin kuopuksen kanssa maastopyöräilemään. Lenkistä tulikin oikein kiva, 29 km ja 2,45 tuntia. Hienoa reittiä pitkin Preiviiki-Yyterin luontopolkuja. Hyvä lenkki.

Likan kanssa pyöräillessä tulee aina lenkistä hyvä. Yksinään vauhti olisi ehkä rennompaa enkä välttämättä menisi ihan kovin teknisistä paikoista noin reippaasti. Mutta taas pysyin pystyssä. Reitti oli tuttua maastoa mutta koska siitä tuli aika pitkä niin uusiakin polkuja löytyi, käytiin katsastamassa kaksi lintutorniakin. Leveäkarin tornilla olen käynyt kerran aikaisemmin juosten. Etelärannan torni oli uusi tuttavuus, sen kyljessä oli uimarantakin. Simmarit mukaan siis ensikerralla. Reitti oli helppo joten sinne osaa toistekin. Parinkymmenen kilsan kohdilla poikettiin jätskillä Kyläsaaressa. Sieltä oli kotiin vielä 10 kilsaa, se mentiin ihan pääosin pyöräteitä pitkin. Yllättävän kevyesti kulki läski asfaltillakin.

Näkymä Etelärannan lintutornilta uimarannalle

Leveäkarin lintutornilla

Keskiviikkona olikin pitkästä aikaa stadionilla treenitehtaan treenit. Auton mittari näytti 28 astetta. Tarkeni siis. Vähän juoksutekniikkaa, 200 m vetoja x 6 ja päälle vatsalihaksia. Hyvä fiilis kun tuli jotain tehtyä. Liian lämminkään ei ollut, yhtä hiki olisi vaikka vaan istuisi paikoillaan aurinkokatsomossa.
Torstaina tuli pieni 2,5 kilsan lenkki rannalle uimaan ja sieltä takaisin eri reittiä 2 km, siis 4,5 km rauhallista hölkkää.
Perjantaina Yyterissä uimassa.
Lauantaina alkoi aamu mattopyykillä. Loput matot lattialta mukaan ja taas menoksi. Samalla reissulla piipahdettiin koirarannan kautta uittamassa Marttaa. Hyvin sekin ui ja tuli itsekin pulahdettua taas kerran. Eipä kauaan malttanut olla paikoillaan kun taas suunta kohti Reposaarta. Tyrniä ja Tyrskyjä Pop up kahvila on auki vain heinäkuun joten sinne siis. Herkkuhetken jälkeen kierreltiin saarta takarannan kautta Junnilaan ja siitä Siikarannan leirintäalueelle.
Siikarannasta löytyi siis aivan mahtava uimapaikka! Upea ! Suoraan kallioilta mereen.

Sunnuntaina extemporee yhteislenkille, kunkas muutenkaan kuin Reposaareen! Juoksijoita oli lopulta vain kolme. Hyvä lenkki saaren ympäri, 6,5 km hyvällä matalalla sykkeellä. Lämpötila taisi olla tuo tuttu 28. Jotensakin oli kuuma. Lenkin päätteeksi miltei suoriksi Siikarantaan uimaan. Hetken uituani tajusin että mulla on vielä juoksuvyö vyötäröllä. Uitin siis samalla puhelimenkin. Hoh hoijaa on nämä helteet jo pehmittäneet päänkin...

Tänä kesänä on tullut uitua enemmän kuin moneen vuoteen, jos nyt ei lasketa mökin laituria. Onneksi täällä on useita vaihtoehtoja uimapaikoiksi. Yyterihän on ihan fantastinen, siellä tietenkin saa hiekkaa joka paikkaan ja joutuu kahlaamaan pitkät matkat ennen kuin voi uida. Tuo Siikarannan kalliopoukama oli kyllä ihan älyttömän hieno löytö, sain siihen kyllä pientä vinkkiä leirinnän respasta, kiitos siitä.