Aamulla oli lentävä lähtö että ehditään ajoissa metroasemalle josta lähti paikallisjuna Montserratin vuorille. Asemalla oltiin ihan muutama minuutti ennen lähtöä, joten eihän tehnyt edes tiukkaa...
Matka oli jo varattu aikaisemmin, siihen kuului myös metro- ja junakyydit edestakaisin. Juna oli ihan täynnä joten hyvä että istumapaikka löytyi. Vaikka ei ihan hektisin turistiaika ollutkaan niin silti riitti matkustajia. Montserratissa oli toki turistien lisäksi huomattava määrä paikallisiakin.
Junamatka kesti vähän toista tuntia ja siitä siirryttiin kaapelijunaan joka kulki siis vaijerien varassa. Kyyti vaikutti tosi pelottavalta kun sitä maasta käsin odotteli, siihen mahtui 30 henkeä samaan aikaan. Eihän se lopulta ihan paha ollutkaan, mielenpainuva kokemus joka tapauksessa.
 |
| Kaisan kuva |
 |
| Basilikan julkisivu |
 |
| Kaisan kuva |
 |
| Kaisan kuva |
Hammasratasjunalla jatkettiin vieläkin ylemmäs, siellä olisi voinut tehdä pidemmänkin patikkamatkan luontopoluille mutta tutustuimme vähän lyhyemmän kaavan mukaan maisemiin. Matkaajia selvästi kurni mahassa joten piti lähteä takaisin alas ja etsimään ruokapaikkaa.
Retkeen kuului myös ruokailu joka olikin puffetti josta sai itse valita ruuat ja juomat todella isosta ja hyvästä valikoimasta. Tämän ainoan kerran tuli reissulla ehkä syötyä vähän yli äyräiden.
Tutustuimme myös taidemuseoon jossa oli taideteoksia mm. Dalilta ja Picassolta. Taiteesta paljon ymmärtämättä esillä oli muitakin todennäköisesti kuuluisien taiteilijoiden maalauksia. Esillä oli myös paljon erilaisia näkemyksiä La Morenetasta, mustasta neitsyestä. Montserratin musta neitsyt on Katalonian suojeluspyhimys.
Camp Neu, siis Fc Barcelonan pyhättö, oli myös käytävä tsekkaamassa, lähinnä ostamassa pakollisia tuliaisia. Kolmessa kerroksessa oleva mahtavan iso ja kallis fanikauppa.
Viimeisenä päivänä vihdoin vuokrattiin fillarit ja lähdettiin seikkailemaan liikenteen sekaan. Barcelonassa on hyvät kaistat pyöräilijöitä varten joten siellä oli helppo liikkua. Suuntasimme taas rannalle. Uimarantoja olisi riittänyt vielä vaikka kuinka pitkään, piipahdettiin rantabulevardilla tapaksilla ja suunnattiin takaisin La Ramblan suuntaan. Kierreltiin vielä tovi kaupungilla ja suunnattiin pakkailemaan kamoja hotellille. Paljon olisi ollut osteltavaa mutta matkalaukku on rajallinen, lompakosta puhumattakaan.
 |
| Barcelonan korkeimmat pilvenpiirtäjät Port Olimpicin satamassa |
Jäipähän paljon mielenkiintoista seuraavaan reissuun. Montserratin vuori on paikka jonne ehdottomasti pitäisi päästä uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti