Vaihteeksi salibandya

Nyt on sitten 10 päivää popsittu buranaa..ja levätty, kyllästymiseen asti. Tällä viikolla sentään jo olen uskaltanut kunnolla venytellä. Taisinpa kerran käydä kävelylläkin..Ensi viikoksi varasin ajan osteopaatille, tuttava suositteli joten katsotaan mitä saadaan aikaan. Mielelläni saisin apua jostain muusta kuin kortisonipiikistä.

Eilen oli ihan pakollinen urheilusessio! Työpaikan talvikisat ja salibandya..lonkka kesti ihan hyvin, jääpussit oli kyllä varuiksi fölissä! Neljä peliä, 2x12 min. Ei paha. Pelasin tuttua paikkaa pakkina, hienoa pitkästä aikaa vaikka nyt oli pallon kanssa mailakin. Voitettin kaikki pelit ihan reilusti, yksi peli oli tosi tiukka ja voittomaali tuli ihan viime sekunneilla. Joukkueita oli viisi pitkin suomea..ja me saatiin kultamitalit! Hauskaa oli..ja kaikilla muillakin, kukaan ei pelannut suu mutrussa eikä kiukutellut häviön jälkeen.

Hhmm, nyt huomaa että on toista viikkoa huilinut kun tuntuu että miltei koko kroppa on ihan tukossa. Pakarat huutaa hoosiannaa..;) ja reidet ja selkä ja jopa hartiat ihan jumissa.
Pelit pelattiin Tampereella ja samalla reissulla ehdittiin myös shoppailemaan. Stadiumilla olisi ollut yllikyllin kivaa tarjontaa mutta mukaan ei tarttunut kuin uusi treenikassi.  Pitänee poiketa uudestaan ilman painavaa pelikassia. Tilipäivän tienoilla...

Sanonta kuuluu että kunto nousee levossa ja siltä näyttää kun mittasin leposykkeeni, 45. Aikas hyvä mielestäni. Lepuuteltu siis pakostakin on, treeniohjelmasta on nyt kaksi viikkoa pois, onneksi toinen niistä oli ihan palauttava mutta toisella viikolla jäi pois ensimmäinen pidempi lenkki.

Alkuvuoden pakkasetkin on jo historiaa, viikonlopuksi on luvassa ihan vesisadetta, mukavaa..

Tänä vuonna ei vielä näin komeita latuja ole ollut...

Työkaveri viettää "herkutonta helmikuuta"...ajattelin vähän tukea ja olla itsekin mukana..:)
matalalla profiililla..