Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Sen ainoan kerran kun olen pienessä triatloonikisassa käynyt, muistan sen juoksun olleen jotain ihan hirveetä. Silloin ihmettelin vähän miksi se niin raskasta olikin. En ollut sitä kohtaa tarpeeksi treenannut kun siirrytään pyörältä juoksuun, joten ei se sitten kulkenutkaan niin kuin olisin luullut. Nyt on hissukseen ruvettu totuttelemaan kroppaa juoksuun heti fillaroinnin jälkeen. Pitkän pyörälenkin päälle 15-30 minuutin juoksu. Ensimmäisen kerran meinasin läkähtyä heti alkuun. Lähdin juoksemaan vähän samoilla jaloilla kuin fillarillakin ja sykkeet pomppasi tietenkin heti melkein tappiin. Jouduin kävelemään pariin kertaan että saan sykkeen alas. Loppulenkki sujui vähän paremmin. Kyseessä oli vain vartin juoksu, kroppa kyllä oli ihmeissään. Fillarilla ensin 2:12:27 ja päälle juoksu 16:21 ja 2.47 km. Sykkeet juoksussa 141 /161 bpm. Seuran yhteislenkillä, sen päälle vielä juoksua.. Lauantaina pyöräilin 2,5 tuntia ja juoksua päälle 23 min ja 2.5 km, sykkeet oli tällä kertaa ”vain” 122...

Löysin itselleni passelin maantiefillarin ja tyytyväisenä tein kaupat, pienen testiajon jälkeen. Pyörä on kevyt ja osat hyviä. Meridan Sculture 5000, Ultegra. Näillä spekseillä uskalsin tehdä itsekseni kaupat. Vähän sain vielä tingittyäkin. Olen ollut tyytyväinen pyörään. Käytin sen vielä perushuollossa, joten nyt sitten vaan ajoa. Kevään mittaan on jo hyvin kertynyt ajokilometrejä. Sekä maantie- että gravelpyörällä. Gravelilla on kiva lähteä reiteille jossa on muutakin maastoa kun pelkkää asfalttia. Gravelilla mielelläni ajan myös työmatkoja sillä se on jotenkin tukevampi, varsinkin kun on painava reppu selässä. Ehdottomasti parempi jos haluaa vaikka vaihdella reittejä, voi suunnata hiekka- ja sorateillekin. Ihan mihin mieli kulloinkin tekee. Tribabes järjestää yhteislenkkejä viikoittain koko kesän aina syksyyn asti ja pariin olen jo ehtinyt mukaankin. Aamuisinkin on aloitettu aikaiset lenkit pari kertaa viikossa. Siihen on hyvä yhdistää työmatkapyöräily. Nämä aamulenkit, varsinkin, o...

Viimeiset kuusi kuukautta ovat kyllä hurahtaneet erittäin nopeaan. Valmennus alkoi lokakuussa, se piti ihan kalenterista tarkistaa onko siitä tosiaan jo niin kauan. Kalenteri on mitä ilmeisemmin ollut juurikin oikeanlainen, nousujohteinen, monipuolinen ja mielekäs. Kertaakaan ei ole tullut mieleen kyseenalaistaa ohjelmaa, vaikka se alkoikin todella alkutekijöistä. Alussa jo kävi selväksi että Kati on osaava ja ammattitaitoinen valmentaja. Se ettei sykkeet tahtoneet pitkään aikaan, vieläkin vähän haastetta, pysyä tarpeeksi matalalla, vähän ehkä yllättikin. Jonkinasteinen ylirasitustila joka on hiljalleen ja huomaamatta kehittynyt. En ollut tarpeeksi seurannut sykkeitä sillä hyvin jaksoi veekoollakin.  Matalasykkeiset peekoot olikin sitten jäänyt vähiin. Varsinainen syy että hakeuduin valmennukseen oli se, että pari vuotta oli kulunut ja jatkuvasti oli joku paikka sellaisessa kunnossa että se haittasi juoksua ja muutakin urheilua. Olin hyvin tietoinen mistä se johtuu. Liian vähän li...

Viikonloppuna juostiin 44. Karhuviesti. Ensimmäistä kertaa uusitulla reitillä, kasitietä pitkin ei enää pysty juoksemaan maantieviestiä. Aiemmin Karhuviesti starttasi Rauman torilta kohti Poria. Matkan varrelta Eurajoelta lähti toinen mokoma juoksijoita. Nyt reitti lähti Porin urheilustadionilta, kävi kääntymässä Luvian urheilukentällä ja samaa reittiä takaisinpäin. Minusta reittiuudistus oli ihan hyvä. Aiemmin myös joukkueita on ollut runsas parisensataa mutta nyt oli osallistujamäärä rajattu 100 joukkueeseen. Joukkueissa 6 juoksijaa. Noin 80 joukkuetta oli nyt viivalla.  Enhän oikeastaan kummemmin treenannut kyseiseen kisaan. Sen vuoksi ei ollut mitään odotuksiakaan. Kalenterissa oli kyllä kisa huomioitu ja vähän oli myös juoksua mukana. Juoksemani osuus oli hippasen yli 4 kilsaa. Eipä siihen kauheita harjoitteluja tarvita. Varsinkin kun kaikki joukkueessamme olivat mukana ihan sillä mielellä, että pidetään hauskaa ja nautitaan päivästä. Lähtötunnelmia Nyt oli kyllä hieno kuitenk...

Vihdoin on kalenterissakin juoksutreenejä. Lähinnä juoksu/kävelyä mutta juoksua kuitenkin. Todella kivaa päästä tavalliselle juoksulenkille. Vielä kun kevät tulisi pian. Mitä helpompi alusta, sitä matalammat sykkeet. Kynnystestin palautteessa minulle parasta peekoota on edelleen juoksu-kävely. Pk-treeniä siis hinkataan tässä kohtaa, hölkän lisäksi sauvakävely ja pyöräily. Kevään edetessä saan pyöräilystä sitä peruskestävyystreeniä. Siinä ei sykkeet kohoa. Myin  maantiepyöräni ja nyt rupeaa korvia kuumottamaan uuden pyörän hankinta. Tykkäsin Bianchistani mutta se oli aavistuksen liian pieni. Bianchi Via Nirone 7. Runkokoko oli 50 ja se saisi olla pykälän verran isompi. Olen päätynyt hankkimaan käytetyn pyörän, niitäkin on hurjasti tarjolla. Sopivaa ei vaan vielä ole löytynyt. Ne on joko väärän kokoisia tai liian kalliita. Tai sitten toisella puolen Suomea. Yhteislenkillä Kallossa Jossain kohtaa olin sitä mieltä että pärjäisin gravelin kanssa, mutta nyt on kesälle odotettavissa paljo...

Nyt on länsirannikollakin ollut mahtavia talvikelejä. Suoraan kotiportilta on päässyt hiihtämään (miltei), kuten myös juoksemaan lumisille poluille. Sukset on olleet marraskuusta asti valmiina ja viime viikolla pääsin eka kertaa ladulle. 100 minuuttia ja 9 kilsaa. Aivan pelkästään nauttien siitä mahdollisuudesta että voi hiihdellä omilla kotiladuilla. Pakkasta oli lähemmäs kymmentä astetta joten jalassa oli perinteiset pertsasukset.  Viikonloppuna ehdin poluille vasta sunnuntaina. Kalenterissa oli rentoa pk vauhtista polkujuoksua. Ensin pk1:llä ja loppu pk2:sta. Siis todella vaikeaa pitää vauhti tarpeeksi hitaana niin että syke ei nouse. Vähän väliä sai ottaa kävelyaskelia. Pisti hieman nyppimään kun ei tullut tekemisestä mitään. Kun pääsi kakkosalueelle, pystyi jo ihan juoksemaankin. Koska keli oli upea niin kyllä se meno siitä iloksikin muuttui. Aikaa meni 1:10 ja matkaa kertyi runsas 6 kilsaa. Sisältäen alku- ja loppuverrat. Sykkeet 114/130 bpm. Lopussa siis liki kynnystä, mutta...

Alkuvuoden kohokohta oli viikonloppu Pajulahdenurheiluopistolla . TriBabes piti siellä  treenileirin, jossa olin mukana ensimmäistä kertaa. Heti alkuun oli vuorossa juoksun kynnystesti. Edellinen onkin vuodelta 2020, samana vuonna olen käynyt myös pyörätestissä. Testeistä on jo tosi pitkä aika, joten olikin hyvä saada ajantasaiset kynnykset selville.  Vähän mietitytti etukäteen miten testissä käy, viime aikoina on niin vähän tullut tehtyä perusjuoksua. Testi juostiin valojäniksen perässä, ihan uutta minulle. Se oli todella helppoa, juostiin letkassa ja vaan seurattiin valoa. Testaajat ohjeistivat ja koko testitilanne oli tosi leppoisa ja helppo. Ei tarvinnut kuin juosta. Hyvin järjestetty testaus ja nopeaan saatiin myös tulokset joita käytiin läpi yhdessä palauteluennon merkeissä. Juoksin 6 kierrosta. Pari ekaa mentiin kävellen. Kun kävely vaihtui juoksuun lähti myös syke laukalle. Viimeisin kierrosvauhti oli 5:15 min/km. Sykerajat eivät olleet paljonkaan muuttuneet, maksim...