Siirry pääsisältöön

Hiihtolenkkejä ja polkujuoksua


Nyt on länsirannikollakin ollut mahtavia talvikelejä. Suoraan kotiportilta on päässyt hiihtämään (miltei), kuten myös juoksemaan lumisille poluille. Sukset on olleet marraskuusta asti valmiina ja viime viikolla pääsin eka kertaa ladulle. 100 minuuttia ja 9 kilsaa. Aivan pelkästään nauttien siitä mahdollisuudesta että voi hiihdellä omilla kotiladuilla. Pakkasta oli lähemmäs kymmentä astetta joten jalassa oli perinteiset pertsasukset. 

Viikonloppuna ehdin poluille vasta sunnuntaina. Kalenterissa oli rentoa pk vauhtista polkujuoksua. Ensin pk1:llä ja loppu pk2:sta. Siis todella vaikeaa pitää vauhti tarpeeksi hitaana niin että syke ei nouse. Vähän väliä sai ottaa kävelyaskelia. Pisti hieman nyppimään kun ei tullut tekemisestä mitään. Kun pääsi kakkosalueelle, pystyi jo ihan juoksemaankin. Koska keli oli upea niin kyllä se meno siitä iloksikin muuttui. Aikaa meni 1:10 ja matkaa kertyi runsas 6 kilsaa. Sisältäen alku- ja loppuverrat. Sykkeet 114/130 bpm. Lopussa siis liki kynnystä, mutta muuten sain soviteltua hyvät sykealueet. Ennen juoksua tein myös erillisen 20 minuutin liikkuvuustreenin.


Maanantaina lähdin aikaisin töistä jotta ehdin aurinkoisen aikaan hiihtämään. Onneksi on mahdollisuus liukumiin. Nyt pistin jalkaan nanogripit kun keli oli nollan tienoilla. Kotoa ei suksia tarvitse pitkää matkaa kanniskella kun pääsi ladulle. Se on luksusta ettei tarvitse autolla lähteä ladun varteen. Saan tehtyä hyvinkin rengasreitin joten ei tarvitse kun päättää kumpaan suuntaan lähtee. Taisin pukea liikaa vaatetta, kun aika alkuun jouduin vähentämään kerroksia. Aurinko lämmitti eikä tuulikaan häirinnyt. 

Suuntasin tietenkin Yyteriin. Rannalla oli hyvä latu jota pitkin pääsi rannan päästä päähän. Aivan mahtava keli. Välillä ihastelin maisemia ja jatkoin matkaa. Ulkoilijoita oli jonkin verran liikkeellä ja myös muutamia hiihtäjiä tuli vastaan. Tein vähän ylimääräistä kierrosta ja päätin tulla takaisinkin rantaa pitkin. Saldoksi tuli runsas 16 kilsaa ja aikaa meni 2:34. Sykkeet tällä kertaa 110/130 bpm. Hyvää peekoota. Illalla vielä kehonhuoltoa. 


Tänään vielä uintitreeni. Hyvä palauttelua. Loppuviikoksi on luvattu lämpenevää joten ei meilläpäin ladutkaan kauaa pysy kunnossa. Kun tuulee niin metsän ladut on piankin roskia piukassa. 


Yyterissä on talvipolut parhaimmillaan. Parasta just nyt eikä enään huomenna...



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...