Siirry pääsisältöön

Maastopyöräilyä ja pitkospuita



Nuts lähenee ja mieli mustenee kun kuvittelee ettei ole treenannut tarpeeksi. Enää ei oikeastaan paljon ole tehtävissä. Maanantaina kävin maastossa pitkästä aikaa pyöräilemässä, ihan rennosti kesästä nauttien. 1:23, 12,45 km avg 93 bpm.
Myöhemmin lähdin vielä Ruosniemeen juoksemaan. Mäkijuoksua, ei mäkivetoja. Ruosniemen pururata on hiihtokeskuksen kyljessä, eikä täällä ole sen parempia maastoja olemassakaan kun haluaa tehdä kunnon mäkitreeniä. Reitti on kolmisen kilometriä ja kiersin sitä kunnes sain kympin täyteen, pyrin juoksemaan sekä ylä- että alamäet, 1:19:56, 10 km sykkeet 137/175



Tiistaina kävin hierojalla vaihteeksi selkää hoitamassa joten lepopäivä. Tiukkaa teki olla paikoillaan.
Keskiviikkona stadiontreenit. Vettä satoi kun lähdin mutta emmehän me sokerista ole. Stadionilla vielä vähän tihutteli mutta keli oli lopulta mitä mainioin. Hapekas ja raikas. Kesäsade on paikassaan virkistävää. Treeni oli miltei räätälöity Nutsia varten. Yksinkertainen, 400 m rata rennosti hölkäten ja aina kierrosten välissä istumakatsomon rappuset loikkien ylös, kuusi kertaa. Tämä kaikki x 6 ja viimeinen kierros palautellen. Hyvä treeni. 47:25 3.67 km avg 146.
Torstaille oli sovittu uintia Yyteriin. Lopulta siellä olikin 10 märkäpukuun sonnustautunutta uimaria. Merenkäynti oli melkoinen. Olin tavallaan ensimmäistä kertaa oikein kunnolla uimassa märkkiksen kanssa. Aallot vaikeutti oudokseltaan menoa. Yllättäen matkaa tulikin 1,3 km 51 min.




Perjantaina extemporee maastopyöräilemään kamun kanssa. Yyterin helppoja polkuja runsaan 22 km ja aikaa meni 2:23. Kunnon pk- sykkeillä 103 bpm. Kiva reissu läskipyörillä. Käytiin heti alkumatkasta matkanvarrella lounastamassa, ravintola Dyynissä. Ei tarvinnut sitten evästaukoja pidellä. Vaikka reitit on helppoja niin kyllä siinä ihan kokovartalotreeniä saatiin molemmat. Koska treenikalenterin mukaan olisi pitänyt tehdä perjantaina myös mäkivetoja, kävin ne tekemässä illemmalla. Ensin maastolenkkiä lähipoluilla ja sitten Yyterin kupeeseen tekemään 12 mäkivetoa. Kyllä Yyteristäkin sellaisia paikkoja löytyy että saa tehtyä ihan hyvät mäkivedot. Valkku viisaudessaan oli merkannut vedot tehtäväksi kävellen, tulevaa Nutsia ajatellen. Joten kävellen ne tehtiin ja ihan tehokasta oli näinkin. 1:10:12 7,87 km, sykkeet 135/174. Perjantai oli siis tehokas päivä joten lauantaina lepoa. Sunnuntaina viikon pitkis, 2:58:49 22 km avg 131 bpm. Kävin pitkästä aikaa juoksemassa pitkospuita pitkin ja se olikin kivaa vaihtelua.


Nutsia kohti mennään, herkistelyä ja tankkausta tiedossa...

Viikon liikkumiset reippaasti yli 10 tuntia, josta juoksua 43,6 km.
Kesäkuussa juoksua ihan ennätykselliset 194,9 km.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...