sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Hangesta vauhtia NutsYlläsPallakselle

Alkuviikosta piti taas järjestellä treenit uuteen järjestykseen, tiistai meni reisussa joten tiistain treenin siirsin maanantaille ja maanantain uinti jäi tehtäväksi joskus toiste.
Maanantaina kylläkin mietin vielä iltapäivällä mitä tekisin, kamppeet oli mukana töissä sekä uintiin että juoksuun. Päädyin sitten juoksutreeniin ja suuntasin töistä Porin metsään. 

Vuorossa oli VK2:sta. Ensin vähän rentoa alkuverraa, sitten reipasta juoksua ja loppuun jäähdyttelyä. Alusta oli vähän tahmea ja niin myös olo. Ei aina ihan iske juoksu suoraan toimistossa vietetyn päivän perään. Pitäisi vähän palautella "työminää". Sain treenin kuitenkin tehtyä, myönnettäneen ettei ihan parhaimmilla intensiteeteillä mutta kuitenkin. Hyvä fiilis tuli jokatapauksessa. 51:43 7,11 km avg 138. Vauhti parhaimmillaan alle viiden.

Mites teet vetoja kun osa tolpista oli jossain hangessa hukassa..
saattaa mennä veto pitkäksi tai hirveesti liian lyhyeksi...


Keskiviikkona oli sisäpiirin ensimmäinen yhteistreeni Karhuhallissa.  
Pari kierrosta ensin juoksua lämmittelynä ja sitten voimaa ja kimmoisuutta, loikkaa yms. kivaa ja lopuksi vielä muutama kierros pyramiditreeniä juosten. Pari päivää treenin jälkeen tuntui makealta etureisissä, taas siis käytettiin joitain uusia lihasryhmiä. Juoksua taisi tulla treenin ohessa nelisen kilometriä. Loppuun sadan metrin veto valkun kanssa samaa matkaa ja kehitystä on kuulemma tapahtunut ! Tunnin treeni ja maksimisykkeet käväisi 171:ssä.

Olen aina ollut sitä mieltä että treenaaminen pitää ennenkaikkea olla hauskaa. Meillä on koossa porukka jolla on aina hauskaa!

Sisäpiiri venyy...
Torstaina oltiin taas karhuhallissa. Vuorossa 500 metrin vedot kertaa 4. Lämmittelyn jälkeen vedot ja loppuverraa päälle sen verran että matkaa tuli yhteensä 8,3 km. Keskiviikon treeni tuntui edelleen jaloissa. 56:59, 8.3 km sykkeet 144/165. 
Perjantai olikin lepopäivä, mielessä oli uinti mutta pidettiin lepopäivä lepopäivänä. 

Lauantaina aamusti uimaan. 1:08 ja 1500 m. Ei ihan hyvää uintia tällä kertaa mutta tulipahan treenattua lajia. Päivä oli sateinen ja siitä syystä floskainen joten oli ihan mukavaa ettei ollut kalenterissa tälle päivälle juoksua. Seuraava päivä oli silti ihan samanlainen. Enemmän vaan vesisadetta ja enemmän floskaa.

Sunnuntaina jouduin hieman muuntelemaan treenejä, aamupäivä hurahti mummuillen 2 veen kanssa satujumpassa. Aamun pitkikselle ei siis ollut intoa, vettä tuli ihan kunnolla. Iltapäiväksi olin sopinut esikoispojan kanssa hankitreeniä Yyteriin.

Iltapäivällä sitten suunnattiin Yyterin metsään. Heti ensimetreillä kiroilin että mitähän tästä mahtaa tulla. Kunto meinasi loppua heti alkuun. Poika loikki tietenkin edellä pitkin askelin. Piti myöntää itselleni ettei kunto taidakaan olla niin hyvä kuin kuvittelin. Otin mukaani kävelysauvat testiin. Ostin ne tässä talvella ihan ajatellen tulevia mäkitreenejä kesän päätapahtumaan, YlläsPallas polkujuoksukisaan.
Sanottakoon etten tällaista treeniä ennen ole tehnyt. Lunta oli paikoitellen puoleen sääreen, se oli märkää ja sauvatkin upposi hankeen puolet pituuttaan. Olin jo varma että myyjä on myynyt minulle liian lyhyet sauvat. Ei niistä ollut mihinkään. Pakko oli puuskuttaa pojan perässä. Vähän se piruili että sinne vaan shortseissa juoksemaan Karhuhalliin....


No en minä siitä lannistunut, olen kyllä sitkeä kun tarvii. Nyt oli vaan erittäin haastavaa kahlaamista. Päästiinhän me sieltä umpihangilta pois. Sitten mäkivetoja kolmeen eri mäkeen, kolme kierrosta. Yhteensä siis 9 nousua ja sitten tietenkin sitä umpihankea takaisin alaskin. Sauvojen kanssa nousut meni kyllä jotenkuten edeten ylös asti. Lopussa vielä tein yhden nousun ilman sauvoja ja siinä vasta tajusin kuinka sauvat olivat helpottaneet vetoja. Ilman sauvoja en meinannut päästä eteenpäin välillä mitenkään. Vaikka ne tuntuivat lyhyiltä niin ylämäissä oli pituus oikein sopiva. Vähän eri reittä lähdettiin takaisinpäin. Hieman helpompaa polkua. Sitten taas oltiinkin ihan kunnon polveen asti ulottuvassa hangessa. Joo, meneehän siinä kesäisin polku.  Paikoitellen juoksu sauvojen kanssa ihan sujui niin kuin ilmeisesti kuuluisikin. Sitten taas hanki oli syvempi ja happi meinasi loppua. Poika taitaa olla tullut äitiinsä vai kumminpäinhän mahtaa mennä, jokatapauksessa loppumatka mentiin ihan pitkin mettäpohjia joissa ei muita jälkiä ollut. Siis edelleen umpihangessa. Sanoin pojalle ettå antaa mennä vaan, perässä tullaan !



Aikaa meni 6,56 kilometriin 1,5 tuntia sykkeet näyttivät 133/177. Kuten tuosta kuvasta näkyy, on sykkeet sahanneet ylös alas koko ajan. Käytännössä siis meni niin että yritti juosta eteenpäin kunnes oli sykkeet ihan tapissa sitten piti kävellä ja taas alusta...

Viikon liikkumiset 5,5 tuntia ja juoksua 26 km.

Sauvatreeni oli kivaa, sitä lisää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti