Hallitreenejä

Karhuhalli (kuva Kalle Kuusisto)

Viime aikoina on Karhuhalli tullut tutuksi. Muutamaan vuoteen siellä ei ole tullut käytyä, aikanaan paljonkin lasten futistreenien myötä ja jopa itsekin olen muutaman kerran pallon perässä siellä karannut. Nyt olen johkaantunut sinne treeneihin treenitehtaan porukassa ja jopa juossutkin siellä, 52 kierrosta putkeen. Todella hienoa että on tällainen sisähalli. Kynnys on mataloitunut sen verran että sinne on helppo mennä. Yleisövuorolla on hallissa porukkaa todella paljon.

Maanantaina pääsin vihdoin hiihtämään! Toki jouluna hiihtelin Äkäslompolossa mutta Yyteri on vielä antanut odottaa latujaan. Päivä sattui olevan pienillä järjestelyillä molemmille, minulle ja työkamulle sopiva.

Suuntasimme Noormarkun Torpankorpeen. Keli oli vähän söhröinen, lunta tuprutteli. Sukset onneksi hoiteli homman kotiin vaikka vähän nihkeää olikin. Kyllähän suksi luisti mutta ehkä vähän joutui lykkimään enemmän. Ylämäet tuntui menevän hyvin, joten ehkä jalkatreenit salilla on ollut kohdillaan. 1,5 tuntia ja reilu 11 km. Oikein mahtava iltapäivä taas.

Sain muuten proolta pari hyvää tekniikkavinkkiä, mm. peppu kunnolla alas kun liukuu alamäkeen, hhmmm...taisi se vähän lisätä vauhtia.

Tiistaina pääsin taas jo hyvissä ajoin lenkille, nyt vuorossa ihan tunnin pk. 8 km pääsee tunnissa minun sykkeilläni.  Tuuli yllätti takaisinpäin tullessani. Siinä kun harmittelin miksi viima änkesi hupunkin sisään niin tulipa mieleen juoksuhaasteen kohta 23, siispä käännyin ympäri ja juoksin takaperin ! Ainakin pienen pätkän, tuntui muuten pohkeissa.

Keskiviikkohan oli ystävänpäivä ja paikallinen kpk247-jaosto järjesti yhteislenkin. Sinnehän piti mennä kun olisi tarjolla jopa vihreitä kuulia! 

Lauantain hallimaratonillahan minulle kävi niin että jouduttuani väärään sarjaan jäin ilman pokaalia. Sain viestin että yksi pokaali oli jäänyt jakamatta että jos vaikka haluaisin sen ? Tottakai, vaikka olihan siitä isoin hekuma laantunut kun ei heti päässyt sitä hehkuttelemaan. Sain pokaalini ystävänpäivän lenkillä. Olikohan tämä nyt sitten "epävirallinen" pokaali...hieno jokatapauksessa.

Päivän treenitossut ja yllätyspokaali

Fiilistelyä hallipuolikkaalta...(kuvat Kalle Kuusisto)

Muutama juoksija suuntasi katinkuruun, puolessavälissä lähdin takaisinpäin että ehtisin myös karhuhalliin treeneisiin. Alkulämpö tuli siis tehtyä jo ulkona, 6 km keskisykkeellä 147. 

Treenit siis jatkui sisätiloissa, tunti tehokasta hyvässä seurassa. Erilaisia tekniikkaharjoitteita, hyppyjä, loikkia, pakarajuoksua, boksihyppyjä, askelkyykkyjä, keskivartalotreeniä jne. Lisää takaperin juoksua...Keskiviikko oli siis tehokas päivä.

Torstaina pidinkin sitten totaalisen lepopäivän. Illalla jo rupesi vähän olemaan senlaatuisia oireita että saattaisi pukata flunssaa. Otin kuitenkin töihin mukaan treenikassin, jos se olo vaikka kohenisi. 

Olin sitten kahden vaiheilla lähdenkö lenkille vai en. Ohjelmassa olisi ollut reipasta vk-vauhtia.

En ihan pienestä säikähdä, enpä kyllä usein edes ole kipeä. Jätin jokatapauksessa sitten menemättä ja se olikin ihan hyvä päätös. Lauantaina oli olo vielä tukkoisempi. 

Joten päivä kului sitten soffalla sukkaa kutoen ja katsoen olympialaisia...myönnetään kyllä että pers rupeaa puutumaan.
Viikonloppu onkin sitten huilattu. Jokseenkin rasittavaa, välillä tuntuu että voisi lähteä rauhalliselle lenkille ja sitten taas ei. Pitäisi olla niin kipeä ettei tulisi edes mieleen...

Viikonloppukin sattui olemaan tosi aurinkoinen.

Sain valmiiksi Venlalle kutomani villasukat...jotain hyödyllistä siis tuli tehtyä.

Välistä jäi nyt flunssan vuoksi kunnon vk-treeni ja sunnuntain pyramiditreeni. Sekin varmaan jotain muuta kun peekoota.