sunnuntai 28. elokuuta 2016

Korkeenpaikanleiri



Viime viikonloppu vierähti Jyväskylässä ns. korkeenpaikanleirillä...näillä kotikonnuilla ei pahemmin korkeuseroja löydy joten nyt oltiin kirjaimellisesti pari päivää vähän korkeimmilla poluilla .

Viikonlopun tarkoituksena siis treenata Vaarojen maratonille, vaihteeksi tosiaan haastavimmissa maastoissa. Lenkit olivat ihan rentoja peekoovauhtisia mutta nuo korkeuserot toivat niihin toivottua haastetta. Samalla tuli testattua viimeisimmät polkutossuni ja totesin ne erinomaisiksi.

Mitään ennakkotietoa ei treenistä ollut, paitsi että vaativaa rääkkiä toivottiin...

Lauantaina kevyen lounaan jälkeen päästiin tositoimiin. Matkasimme Laukaalle, Multaniemen luontopoluille. Peurunkajärven rannalle. Virkistävää vaihtelua tutustua ennalta tuntemattomaan maastoon. Multamäki kohoaa yli 200 metriä rannasta. Sen huomasi sillä kiersimme reittiä eri variaatioin muutamankin kerran. Rappusetkin löytyivät, 304 porrasta. Ei hassummat. Eikä ollenkaan niin pahat kuin liki olevat miltei pystysuorat polut. Niissä jo hapotti reippaasti ja jyrkkyysastetta kuvaa ehkä parhaiten se että alas pääsi miltei samaa vauhtia kuin ylös. Loppumatkasta jo piti poimia superfoodia että jaksaa loppumatkan. Superfoodia eli mustikkaa olikin mättäät mustanaan.

Maisema näköalatasanteelta
Peurunkajärvelle

Kyllähän

näissäkin

304:ssä rappusessa

hapotti hienosti



Multamäen laelle kun pääsi hengähtämään porrasnousun tai tosijyrkän kapean polun selättämisen jälkeen, löytyi kota joka oli rakennettu Struven ketjun yhden mittauspisteen päälle.
Struven ketju on maailmanperintökohde. Nykyään kymmenen valtion alueilla sijaitsevien mittauspisteiden avulla oli 1800-luvulla tarkoitus selvittää maapallon täsmällinen muoto ja mitat. Mittauspiste on kiveen hakattu merkki, ja itse kivi on suojassa kodan lattian alla.

Tässä tytöt etsii itse mittauspistettä,
piilossa on...


Peurunkajärvi




Poluilla viihdyttiin kolme tuntia. Erittäin viihdyttävää polkua ylös ja aina vain ylös oli riittämiin. Välillä tultiin alas että päästiin taas ylös...



Illalla sauna ja hyvää ruokaa ja sopivasti palautusjuomaa..

Sunnuntaiaamulla taas ajoissa liikkeelle ja nyt suunnattiin eri suuntaan mutta edelleen vaativien mäkien äärelle. Nyt päästiin matkaan kaverin takapihalta, miltei suoraan metsään ja tossuja toisen eteen. Nyt suunnattiin Laajavuoreen. Sieltäkin löytyi sopivia polkuja ja metsäteitä sekä noita ylä- ja alamäkiäkin oikein reilusti. Alkumatkasta olivat maastot paikoitellen tosimärkiä, Siinä sitten tuli testattua kengätkin samalla. Varpaat toki heti kastuivat mutta hetken päästä myös tuntuivatkin kuivilta. Vesi vaan jotenkin pääsi pois varpaiden välistä. Inovin Rocklitet ja olen erittäin tyytyväinen.







Tämän päivän lenkin tarkoitus oli pitkä ja rento mutta sopivassa suhteessa myös mäkistä maastoa, ei ihan edellispäivän kaltaista rääkkiä. Lenkistä tuli nyt neljätuntinen. Illalla jo tuntui pohkeissa ja niissä tuntui sitten useammankin päivän ajan siltä että jotain on tehty. Maanantain pidin lepopäivänä mutta tiistaina jo pienellä palauttavalla.


Narsissiselfie

Tätit tunkkaa tanakammin


Huomenna vuorossa pitkis...toivottavasti tämä Rauli-kesämyrsky on jo siihen mennessä laantunut...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti